Samaan aikaan, kun hänen tunteensa syvenevät, myös muut elämän osa-alueet alkavat tuntua epävarmoilta. Lopulta Cassian täytyy päättää, selvittääkö hän itse vastaukset kysymyksiinsä vai hyväksyykö hän ne, jotka yhteiskunta haluaa antaa hänelle.
***
Odotukseni tätä YA-dystopiaa kohtaan olivat melko matalat: ajattelin, että Matched keskittyisi romantiikkaan ja parisuhteiden muodostamiseen ja että varsinainen dystopia jäisi sivurooliin. Olin osittain oikeassa, mutta tarinaan sisältyy myös runsaasti sisältöä, joka yllätti minut mielenkiintoisuudellaan. En ole pitkään aikaan yllättynyt näin kokonaisvaltaisesti lukemastani, mikä jo yksin varmistaa sen, että kokemus jää mieleeni.
Dystopioissa merkittävässä roolissa ovat kuviteltu maailma ja yhteiskunnalliset kysymykset, joita maailman kautta pohditaan. Matched tarjoaa paljon enemmän kuin odotin, erityisesti yksityiskohtien ja teemojen osalta. Toteutus ei kuitenkaan täysin vakuuttanut minua. Sisältö itse on siis suurimmaksi osaksi mielenkiintoista, mutta sen esitystavassa on useita sudenkuoppia, jotka heikentävät kokonaisuutta.
Niin kuin jo takakansi kertoo, Cassian maailmassa viranomaiset valitsevat elämänkumppanit niille, jotka sellaisen haluavat. Yhteiskunta ei kuitenkaan päätä ainoastaan sitä, kenen kanssa kukakin pariutuu vaan koko parisuhteen kaari on ennalta määritelty, jaettu vaiheisiin ja aikataulutettu yksityiskohtaisesti. Rakkauselämän ympärille on rakennettu kokonainen systeemi, josta olisin mielelläni lukenut enemmänkin. Ennakko-oletukseni vastaisesti tämä osa vallan koneistosta ei ole koko ajan keskiössä, mikä sekä hämmentää että tekee tarinasta paljon kiinnostavamman.
Viranomaisten valta ulottuu laajasti muillekin elämän osa-alueille ja joskus hyvin pieniä yksityiskohtia myöten. Minut yllätti positiivisesti tapa, jolla kirjailija on tehnyt hyvin arkisista asioista vallan välineen. Kuvittele esimerkiksi, että joku päättäisi puolestasi mitä syöt jokaisella ateriallasi ja myös valmistaisi ruuan sinun puolestasi. Aluksi se kuulostaa pikkujutulta, mutta pitkällä aikavälilllä tilanteeseen sisältyy karmeita mahdollisuuksia. Henkilöllä, joka määrittelisi toisen ihmisen saaman ravinnon, olisi mahdollisuus sekä huolehtia hänen terveydestään että tuhota se. Minusta se on pelottava ajatus.
Hallinnan vaikutelma välittyy myös tekstistä itsestään: kielestä ja yleisestä ilmapiiristä. Koko romaanin halki on läsnä hallittu ja hillitty tunnelma, jonka ylläpitäminen vaatii huolellisuutta. Tämä vahvistaa tientylaista karmivaa tunnetta, joka minulla oli oikeastaan koko ajan lukiessani, ja siitä täytyy antaa kirjailijalle kehuja.
Kirjailijan valitsema tapa välittää tarinamaailmaa koskevaa tietoa herättää minussa yhtä voimakkaan turhautumisen tunteen. Joka kerta kun sain palan informaatiota, ilmaan jäi leijumaan kysymys "Mikä tämän merkitys on?". Toisin sanoen sain lukemattomia pieniä palasia, jotka herättivät mielenkiintoni, mutta konteksti jäi hyvin hämäräksi. Sen takia minun oli ikään kuin pakko lukea lisää siinä toivossa, että saisin paremman kokonaiskuvan siitä, minkälaisessa maailmassa liikun. Tällainen kerronnallinen valinta voi olla riski. Tietoa pimittämällä voi luoda jännitteen, joka on onnistuessaan todella koukuttava. Matched menee tässä minun makuuni liian pitkälle, minkä seurauksena kokonaisuudesta tulee sekava. Annetun tiedon merkitys ei valkene kunnolla, koska sitä ei käsitellä kovin syvällisesti.
Minua häiritsi myös konkreettisuuden puute. Romaanissa käy esimerkiksi selvästi ilmi, että ihmiset pelkäävät saavansa vakavan rangaistuksen, jos rikkovat sääntöjä. Sen sijaan missään vaiheessa ei nähdä konkreettisesti, mitä kansalaiselle tapahtuu jos hän syyllistyy johonkin tiettyyn rikkeeseen. Lukija ei siis pääse kiinni siihen, mitä ihmiset varsinaisesti pelkäävät.
Kolmas asia, joka vaikeuttaa maailman hahmottamista, on melko vähäinen miljöön kuvaus. Olen hyvin visuaalinen lukija, eli kuvittelen kaiken lukemani mielessäni niin kuin se olisi todellista. Jos teksti ei anna minulle tarpeeksi virikkeitä, huomaan sen nopeasti. Tässä tapauksessa ympäristöstä kerrotaan niin vähän yksityiskohtia, ettei se oikein herää eloon.
Mielestäni maailman suhteen tehdyt valinnat vaikuttavat negatiivisesti myös muihin romaanin osa-alueisiin. Tällä tavalla rakentunut maailma tekee esimerkiksi henkilökuvauksesta haastavaa. Henkilöillä ei ole juurikaan tilaisuuksia löytää henkilökohtaisia mielenkiinnonkohteita tai ilmaista itseään; toisin sanoen he elävät olosuhteissa, joissa persoonallisuuden kehitys jää väkisinkin vajaaksi. Siitä huolimatta toivoin, että henkilöistä olisi tullut esiin jotain sellaista, mikä tekee heistä juuri heidät.
Cassian ääni on kyllä selkeä ja johdonmukainen, mutta jää jotenkin pliisuksi. Lisäksi erityisesti romaanin alussa hänestä syntyi melko pinnallinen vaikutelma, sillä hänen ajatuksensa pyörivät ensisijaisesti joko hänen omassa ulkonäössään tai sitten jonkun toisen ulkonäössä. Tilanne onneksi muuttuu tarinan edetessä.
Cassian lisäksi Ky kehittyy suhteellisen kokonaiseksi henkilöksi, mutta muut pysyvät enimmäkseen joko niminä tai rooleina (esimerkiksi ystävä tai perheenjäsen). Erityisesti Xanderista olisin halunnut saada enemmän irti, etenkin kun hänen ja Cassian välisen suhteen pitäisi olla yhdessä avainasemassa. Minulle siitä jäi kuitenkin kehysmäinen vaikutelma: suhteella on ikään kuin raamit, mutta aika köyhä sisältö. Sama sisällötön vaikutelma syntyy oikeastaan kaikista muista paitsi Cassian ja Kyn suhteesta. Muut Cassian ihmissuhteet ikään kuin ovat vain olemassa eivätkä varsinaisesti kehity mihinkään suuntaan.
Vaikka Condien lähestymistapa maailmanrakennukseen ei ole kaikin tavoin minulle mieleen, arvostan teemoja, jotka hän nostaa esiin romaanissaan. Yksilön vapauden ja autonomian rajoittaminen ovat yksi keskeinen teema. Viranomaiset esittävät tilanteen tavallisen kansalaisen kannalta parhaana mahdollisena, jopa täydellisenä elämäntapana, mutta kuka sen määrittelee sellaiseksi ja millä perusteella?
Matched sai minut pohtimaan, millä tavalla individualismi näkyy suomalaisessa kulttuurissa ja missä sopivuuden raja sen suhteen kulkee. Mihin asti yksilö saa pitää kiinni oikeuksistaan? Ja toisaalta; missä tilanteessa jollakin ulkopuolisella on lupa ylittää yksilön rajat? Onko olemassa rajojen rikkomisen tapoja, jotka eivät ole hyväksyttäviä missään olosuhteissa? Henkilökohtaisemmalla tasolla Matched herätti minut pohtimaan vapauden merkitystä minulle itselleni ja sitä, miksi ajatus tiettyjen vapauksien menettämisestä on minulle niin kauhistuttava.
Toinen iso teema on tieto ja sen merkitys ihmisen elämän ja identiteetin kannalta. Hyvin nopeasti käy selväksi, että Cassia tietää hyvin vähän siitä, mitä hänen ympärillään tapahtuu. Hän ei oikeastaan tiedä mitään siitä, miten maailma on kehittynyt sellaiseksi kuin se hänen tuntemanaan on, puhumattakaan siitä millaista on joskus ollut. Sekin hatara mielikuva, joka Cassialla on, on toisten ihmisten rakentama. Myös mahdollisuudet hankkia tietoa on rajoitettu lähes minimiin lukuunottamatta tiettyä osaamisaluetta, joka jokaiselle jossain vaiheessa määrätään. On ahdistavaa ajatella, kuinka haavoittuvaisia me olisimme, jos eläisimme Cassian todellisuudessa.
Juoni puolestaan jätti minut kokonaisuutena aika kylmäksi lukuunottamatta muutamaa yllättävää käännettä. Juoni ei ole tylsä, mutta en saanut kiinni sen ytimestä. Ihmissuhteiden kaaria lukuun ottamatta en hahmottanut, mitä kohti tarina on menossa. Lisäksi minua vaivasi tunne, että jotkut asiat tapahtuivat liian sopivalla hetkellä ja liian helposti. Lopussa tämä asia tavallaan selitetään, mutta olisin halunnut enemmän tätä selitystä ennakoivia vihjeitä, jotta se ei olisi vaikuttanut niin laskelmoidulta. Odotan kuitenkin mielenkiinnolla jatko-osaa, sillä tämä ensimmäinen loppui aika kutkuttavaan asetelmaan.
Siitä huolimatta että löysin tästä aloitusosasta paljon parannettavaa, olen todella iloinen että tulin lukeneeksi sen ja että omistan myös jatko-osat. On aina mukavaa kun kirja herättää paljon ajatuksia, jotka jäävät mieleen risteilemään pitkäksi aikaa lukemisen jälkeenkin. Toivon, että jatko-osa avaa ja syventää niitä aspekteja, jotka jäivät vielä enimmäkseen verhon taakse.
3/5
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti