Mitä luen nyt 2/2023: Vanhaa ja uutta

Vuosi on alkanut vauhdikkaasti, mikä näkyy siinä, että lukusuunnitelmani eivät ole aivan toteutuneet. Tammikuun alku on kuitenkin ollut lukemisenkin osalta parempi kuin yleensä, joten olen ihan tyytyväinen. Aloitan tämän päivityksen niistä kirjoista, jotka olivat ensimmäisellä listalla ja jatkan niistä uusiin kirjoihin.

Painetut kirjat vuoden ensimmäisellä listalla

1. Perillä - Ally Condie

Aloitin tämän ensimmäisenä, mutta en ole kiirehtinyt lukemista. Alku vaikuttaa kiinnostavalta, sillä tarinamaailmasta saadaan heti uutta tietoa ja mukaan tulee keskeisen henkilön näkökulma. Olen nyt sivulla 45 ja jatkan lukemista hiljalleen. 

2. Miesten syvimmät salaisuudet - Mohamed Mbougar Sarr

Tämä romaani lumosi minut välittömästi. Pääsin sivulle 82 ennen kuin minun oli pakko palauttaa kirja kirjastoon. Tauko harmittaa, sillä romaanin alku on aivan huikea. Laitoin kirjan heti uudelleen varaukseen, jotta pääsen mahdollisimman pian jatkamaan. Varausjono on onneksi melko lyhyt.

3. Krysa - Sami Tissari

Laina-aika on niin lyhyt, että päätin palauttaa tämän suosiolla kirjastoon ja laittaa uudelleen varaukseen. Toivottavasti aikatauluni antaa paremmin myöten toisella yrittämällä.

Äänikirjat ensimmäiseltä listalta

1. Vaivan arvoista: esseitä poikkeuskirjallisuudesta - Ville-Juhani Sutinen

Kuuntelin tämän ensimmäisenä loppuun. Myös lopussa fiilikseni jäivät kaksijakoisiksi: teoksessa on paljon asioita, joista pidän (esimerkiksi kuvaukset siitä, miltä tuntuu lukea kirjaa matkalla), mutta jotain jää puuttumaan. Kirjoitan ajatuksistani enemmän myöhemmin, mutta tähtiä antaisin 3,5/5.

2. Kadonneet jäljet (David Raker #2) - Tim Weaver

Myös tämän kuuntelin nopeasti loppuun. Weaverin dekkarit kertovat kadonneita henkilöitä etsivästä David Rakerista ja ovat varsin helppoa ja nopeaa kuunneltavaa. Juoni on paikoin hiukan sekava, ja kerronnassa on erikoinen epätodellinen tunnelma. Lisäksi kirjoitustyyli on enemmän kertova kuin kuvaileva, mikä välillä häiritsee. Tähditys näillä näkymin: 3 tai 3,5/5.

3. Peilimies (Joona Linna #8) - Lars Kepler

Jatkoin tämän kuuntelemista, mutta en päässyt kovin pitkälle. Tapahtumat ovat rankkoja niin kuin muissakin sarjan osissa, ja fiilikseni ei ehkä ole juuri nyt oikea tälle. Tavoitteeni on kuitenkin kuunnella kirja loppuun tammikuun aikana.

Uudet painetut kirjat

1. Poison Study (Chronicles of Ixia #1) - Maria V. Snyder

Chronicles of Ixia koostuu kolmesta trilogiasta, joista ensimmäisen olen lukenut kerran useita vuosia sitten. Pidin siitä silloin todella paljon, mutta kirjoitin arvion vain ensimmäisestä osasta. Tänä vuonna haaveeni olisi lukea kaikki kolme trilogiaa ja myös kirjoittaa niistä blogissa. Aloitin Poiston Studyn uudelleen lukemisen viime vuonna, mutta kiireet veivät ajatukseni muualle. Nyt nostin sen tärkeysjärjestyksessä korkealle, jotta pääsen alkuun projektin kanssa. Tällä hetkellä olen sivulla 48.

2. Mitä enemmän verta - Stephen King

Myös Kingiä olen halunnut lukea enemmän jo pitkään. Syksyllä sain tämän tarinakokoelman syntymäpäivälahjaksi ja myös aloitin lukemisen. Ensimmäinen tarina, Herra Harriganin puhelin, on ollut kiinnostava ja viihdyttävä tähän saakka. King on taitava kirjoittamaan lapsen näkökulmasta ja löytämään erikoisuuksia asioista, jotka ovat nykyihmiselle arkipäiväisiä. Olen tällä hetkellä sivulla 77 ja toivon pääseväni ensimmäisen tarinan loppuun ennen kuukauden vaihtumista.

3. The Invisible Life of Addie Larue - V.E. Schwab

Eräs lukuhaaste antoi minulle hyvän tilaisuuden lukea tämän fantasiaromaanin. V.E. Schwabin tuotanto on kiinnostanut minua todella pitkään, mutta en ole saanut aikaiseksi lukea mitään hänen kirjoistaan. Palaan tähän lukuhaasteeseen myöhemmin.

Uudet äänikirjat

1. Viimeinen toivomus (Noituri #0.5) - Andrzej Sapkowski

Myös Noituri-sarjan ensimmäinen novellikokoelma on kesken viime vuodelta. Aloitin kirjan kuuntelemisen todennäköisesti huonolla hetkellä, sillä jumituin sen kanssa pitkäksi aikaa paikalleen. Viime viikolla jatkoin kuuntelemista, ja nyt olen päässyt jo yli puolenvälin. Tavoitteeni on kuunnella tämä loppuun noin viikossa.

2. Poispyyhkäisty (David Raker #3) - Tim Weaver

Vaikka Weaverin sarja ei pääse suosikkieni listalle, jotain koukuttavaa siinä on. Olen kuunnellut jo reilusti yli puolet kolmannesta osasta, ja todennäköisesti pääsen loppuun muutaman päivän sisällä.

3. Andalusialainen ystävä - Alexander Söderberg

Jos ehdin, aloitan tämän trillerin vielä tammikuussa. Kirja on yksi "Kuinka hyvin tunnen kirjallisuusmakuni?"-haasteen listan kirjoista ja vaikuttaa sopivalta tähän ajankohtaan. Samalla saisin jo hiukan edistettyä tätä lukuhaastetta.

***

Mitä sinä olet lukenut tammikuussa?

One Dark Throne (Three Dark Crowns #2) - Kendare Blake

Taistelu valtaistuimesta ei ole sujunut suunnitelmien mukaan, ja nyt kaikki kolme nuorta kuningatarta joutuvat kohtaamaan entistä suurempia haasteita.

Katharine on viimeaikaisten koettelemustensa jälkeen vahvempi kuin koskaan, mutta hänen lähipiirinsä ei ole ainoastaan iloinen muutoksesta. Arsinoe on saanut selville hätkähdyttävän totuuden voimistaan ja yrittää ratkaista, miten voi käyttää tietoa hyväkseen paljastamatta sitä vihollisilleen. Mirabella, joka oli vielä hetki sitten suoralla tiellä valtaistuimelle, on nyt toinen toistaan julmempien hyökkäysten kohteena.

Taistelu kruunusta on vasta alussa.

***

Tieni tämän jatko-osan kanssa oli sekä kivikkoinen että mielenkiintoinen. Aluksi etenin melko hyvää vauhtia, jossain vaiheessa mielenkiinto lopahti pitkäksi aikaa ja viimeinen neljännes täytyi kuunnella lähes yhdeltä istumalta. Kokemus hämmentää yleisellä ristiriitaisuudellaan. Toisaalta romaanissa on paljon piirteitä, joista pidän ja jotka saavat sarjan erottumaan joukosta. Ja toisaalta monet osa-alueet jäävät edelleen vajaiksi tai sortuvat ennalta-arvattavuuteen. En ole pitkään aikaan kokenut yhtä sekalaisia tunteita kirjaa kohtaan.

Juonen rakenne noudattaa perinteisempää mallia, minkä ansiosta sen seuraaminen on helpompaa. Itse tapahtumat ovat yhdistelmä perusmateriaalia, ennalta-arvattavuutta ja suuria yllätyksiä. Olin vähällä menettää uskoni juonen suhteen, kun eräs suoranainen kliseiden klisee melkein toteutui. Kirjailija kuitenkin kiertää sen viime hetkellä ja todennäköisesti pelastaa sen myötä jatko-osan laajalta juonikuviolta, jonka kulun olisi voinut ennustaa jo nyt. Viimeinen neljännes paikkaa pettymyksen tunnetta ihailtavasti, sillä siihen mahtuu useita yllätyksiä. Käänteet lisääntyvät ja kiihtyvät loppua kohden niin, että pian lopputuloksen ennustamisesta tulee todella vaikeaa. Lisäksi tapahtumat herättivät voimakkaampia tunteita kuin koko sarja tähän menneessä. Pidän siitä, kun saan aidosti yllättyä, ja tässä tapauksessa niin kävi useamman asian suhteen. Jatko-osa herättää minussa nyt huomattavasti enemmän mielenkiintoa kuin osasin odottaa.

Henkilökuvauksessakin tapahtuu positiivista kehitystä. Kolmen päähenkilön persoonallisuudet erottuvat paremmin toisistaan ja myös kehittyvät enemmän kuin ensimmäisessä osassa. Heille alkaa syntyä erilliset kehityskaaret, jotka herättävät mielenkiintoa. Myös muutamat keskeiset sivuhenkilöt kehittyvät, ja heidän suhteensa päähenkiöihin saavat enemmän merkitystä. Toivon, että sarjan kehitys jatkuu samaan suuntaan.

Erityisesti täytyy kehua sitä, miten Katharinen muutos kuvataan. Fiktiivisen henkilön kanssa on vaikeaa tehdä uskottavaa täyskäännöstä, mutta tässä tapauksessa se onnistuu hienosti. Tilanteeseen liittyy lisäksi mysteeri, joka kantaa viime metreille asti.

Päähenkilöiden lähipiirin motiivit sen sijaan eivät vieläkään kunnolla aukene. Suurin osa heistä on selvästi vallan perässä, mutta haluaisin ymmärtää paremmin, miksi ja mitä he tarkalleen haluavat saavuttaa. Sivuhenkilöiden määrä rasittaa kokonaisuutta edelleen, muttta nyt on jo hiukan helpompaa muistaa, kuka on kuka.

Miljöön kuvausta ja maailmanrakennusta kaipasin yhä enemmän, mutta ne uudet asiat, jotka taikuudesta ja muusta yliluonnollisesta opitaan, ovat kiehtovia ja juonen kannalta olennaisia. Maailman tunnelma kokonaisuutena kuitenkin välittyy ja myös erottaa maailman muista minulle tutuista fantasiamaailmoista. Kerronnassa on kauhun sävyjä ja piirteitä, jotka voimistuvat erityisesti tässä osassa. Ne luovat pahaenteisen tunteen, jonka ansiosta lukija saa olla varpaillaan rauhallisinakin hetkinä. Mitään niin pelottavaa tai raakaa toisessakaan osassa ei kuitenkaan ole, että se työntäisi herkempiä lukijoita pois.

Alkuperäinen aikomukseni oli pitää tästä sarjasta taukoa, mutta One Dark Throne jäi niin dramaattiseen tilanteeseen, että todennäköisesti kuuntelen kolmannen osan elokuussa. Haluan tietää, mitä seuraavaksi tapahtuu.

3/5

***

Sarjan muut arviot:

Three Dark Crowns

Luetut 2/2022: Vanhoja suosikkeja ja uusia tuttavuuksia

Vaikka helmikuu on vuoden lyhyin kuukausi, sen kohdalle osui paljon lukemiseen liittyviä tavoitteita. Fiilikseni ei kuitenkaan kohdannut tavoitteiden kanssa, joten kirjojen määrä jäi melko pieneksi enkä esimerkiksi edennyt sarjojen lukemisessa juurikaan. Pidin kuitenkin kaikista kirjoista, joten siinä mielessä kuukausi oli hyvä. 

Helmikuun kirjat:

1. Äänet - S.K. Tremayne

Tremaynen neljäs ja toistaiseksi viimeisin romaani on sävyltään erilainen kuin kolme edellistä. Päähenkilö on päälle kolmekymppinen, eronnut Jo, joka on muuttanut ystävänsä modernilla teknologialla varustettuun ökyasuntoon. Elektroninen, puhuva kotiavustaja alkaa pian piinata päähenkilöä toinen toistaan julmemmin keinoin. Pian Jo joutuu miettimään, menettääkö hän ensimmäisenä järkensä vai henkensä.

Teknologian mahdollisuuksien pohdiskelu tarjoaa mukavaa vaihtelua ja mahdollistaa uusien teemojen käsittelyn. Pidin myös kovasti päähenkilön äänestä, joka tihkuu itseironista huumoria. Ajoittain romaaani toistaa itseään ja loppuratkaisuun päästään hiukan äkkinäisesti ja helposti. Tämä ei siis ole mullistava trilleri, mutta lukemisen arvoinen ja ehdottomasti hyvää ajanvietettä. 3,75/5

2. Liitu-ukko - C.J. Tudor

C.J. Tudorin esikoistrilleri Liitu-ukko on piristävä tapaus monella tavalla. Päähenkilöllä on persoonallinen ääni, josta kuultaa myös humoristisia sävyjä synkkien tapahtumien keskellä. Kerronnallinen rakenne on hiukan epätavallinen, mikä lisää yllätyksellisyyttä. Tarinan kaksi aikajanaa toimivat hyvin yhdessä, ja kirjailija erottaa taitavasti aikuisen ja lapsen näkökulmat toisistaan.

Mysteeri on mielenkiintoinen ja juuri sopivasti hyytävä. Samalla kerronnassa on omalla tavallaan arkipäiväinen sävy, jonka ansiosta tapahtumien voisi kuvitella tapahtuvan oikeastaan kenelle tahansa. Siksi tapahtumat tulevat lähemmäksi lukijaa, mikä vain vahvistaa jännitettä.

Pidän kovasti myös teemoista, jotka Liitu-ukko nostaa esiin. Elämän merkitys ja merkityksellisyys, yksilön tekojen seuraukset ja niiden arvaamattomuus ovat pohdinnan kohteina. Kirjoitan niistä enemmän arviossa, kunhan sinne asti pääsen. 4,25/5

3. Crown of Midnight (Throne of Glass #2) - Sarah J. Maas

Tämän vanhan suosikin lukemiseen kului huomattavasti aiottua enemmän aikaa, mutta se ei suinkaan johtunut siitä, että olisin pitänyt kirjasta vähemmän. Fiilikseni ei vain sopinut yhteen tunnemyrskyn kanssa, jonka Crown of Midnight sai taas aikaan. Siksi pidin lukemisesta monen viikon mittaisen tauon, kunnes lähes maratoonasin loput kirjasta. Oli todella antoisaa lukea tämä osa uudelleen, sillä olin unohtanut sen sisällöstä todella paljon ja osittain sekoittanut sen ensimmäisen osan kanssa. Juonipaljastuksia välttääkseni en mene tässä postauksessa juoneen lainkaan vaan jätän sen arvioon. Mutta tiivistetysti: Maas teki sen taas. 5/5

4. Älä jää pimeään - Erin Kelly

Erin Kellyn psykologinen trilleri Älä jää pimeään on monien muisen genren edustajien tavoin ollut TBR-listallani vuosia. Yritin joitakin vuosia sitten lukea fyysistä kappaletta, mutta silloin en saanut siitä otetta. Äänikirjan kanssa oli parempi onni.

Nuoren Lauran ja Kitin elämä ja parisuhde joutuvat odottamattomasti koetukselle, kun Laurasta tulee raiskauksen todistaja. Syytetty kiistää rikoksen, minkä seurauksena tapaus saa paljon huomiota sekä oikeudessa että mediassa. Pian Lauran ja Kitin elämä on kietoutunut niin tiukasti yhteen rikostapauksen kanssa, ettei ole selvää, pääsevätkö he siitä koskaan irti.

Romaanin aihepiiri on raskas, minkä vuoksi minulla oli ajoittain vaikeuksia edetä sen kuuntelemisessa. Juoni myös etenee paikoin hitaasti, mutta se toisaalta sopii kokonaisuuteen. Kelly tavoittaa hienosti tavallisen ihmisen kokemuksen hyvin epätavallisten ja traumaattisten tapahtumien pyörteessä sekä painostavan tilanteen vaikutuksen niin ihmiseen itseensä kuin esimerkiksi parisuhteeseen. Auringonpimennys ilmiönä luo mielenkiintoisen kehyksen tapahtumille ja vahvistaa trillerin tematiikkaa. Kaiken kaikkiaan tämä on ajatuksia herättävä trilleri, joka jää varmasti mieleeni pitkäksi aikaa. 4,25/5

5. Rooman portit - Conn Iggulden

Luin Conn Igguldenin Keisari-sarjan ensimmäisen kerran todella kauan sitten ja rakastuin samalla historialliseen fiktioon. Yksi tämän vuoden tavoitteistani on palata genren pariin ja lukea useita historiallisia romaaneja, jotka ovat odottaneet hyllyssäni vuoroaan. Samaan aikaan vanhojen suosikkien lukeminen uudelleen houkuttelee. Aloitin Igguldenista löydettyäni ison osan hänen tuotannostaan äänikirjoina.

Rooman portit aloittaa fiktioksi punotun tarinan Gaius Julius Caesarin elämästä, ja hyvin aloittaakin. Tarina alkaa Gaiuksen lapsuudesta ja kuljettaa lukijaa vuosien halki aikuisuuden alkuvaiheisiin. Vuosiin mahtuu paljon sekä vastoinkäymisiä että onnistumisia, oppimista ja virheitä. Gaius tutustuu poliittiseen ja sotilaalliseen juonitteluun samalla kun jättää maalaiselämän taakseen asettuessaan Rooman vilinään. Tarina saa sydämen hakkaamaan yhdessä hetkessä ja seuraavassa nauran makeasti. Nautin kovasti myös äänikirjan mukanaan tuomasta satumaisesta aspektista. Antoisa kokemus kaikin puolin ihan niin kuin ensimmäiselläkin kerralla. 5/5

***

Tavoitteeni on julkaista arviot mahdollisimman tuoreeltaan, varmasti ainakin osa näistä kirjoista tulee arvioitua jo maaliskuun aikana. Postauksia kannattaa vilkuilla ensisijaisesti maanantaisin ja perjantaisin tuttuun aikaan klo 12.

Mitä sinä luit helmikuussa?

Marionetti (Fawkes & Baxter #2) - Daniel Cole

Teksti sisältää pieniä juonipaljastuksia.

***

Räsynukke-murhien tutkinnasta on kulunut puolitoista vuotta. Emily Baxter on ottanut vastaan hallinnollisen tehtävän poliisilaitoksella, mutta sen hoitaminen ei oikein innosta häntä.

Baxterin elämä kääntyy kuitenkin jälleen vaaralliseen suuntaan, kun vieras agenttikaksikko vetää hänet mukaansa erikoiseen murhajuttuun. Yhdysvalloissa on tapahtunut rikos, jolla vaikuttaa olevan yhteys Räsynukke-murhiin: samasta paikasta on löydetty kaksi kuollutta, joista toinen on uhri ja toinen tekijä. Toisen rinnassa lukee ihoon viilelty sana "SYÖTTI", toisen rinnassa "NUKKE". Kun samankaltainen rikos tapahtuu myös Britanniassa, panokset nousevat uhkaavaa vauhtia.

***

Marionetti jätti jälkeensä ristiriitaisia ajatuksia. Siinä on paljon hyviä ominaisuuksia, jotka ovat tuttuja edellisestä osasta, mutta myös hämmentäviä piirteitä jotka heikentävät kokonaisuutta. En kuitenkaan varsinaisesti pettynyt lukemaani, vaikka Marionetti ei yltänyt edeltäjänsä tasolle.

Tutkittavat murhat ovat erikoisia ja karmivia, eli samassa linjassa Räsynuken kanssa. Tutkinta ei kuitenkaan saavuta samaa intensiteettiä. Kerronta liikkuu kahden maan välillä, mitä saattaa katkaista jännitteen. Lisäksi murhia tapahtuu todella tiuhaan tahtiin, mikä ei välttämättä ole eduksi juuri tälle tarinalle. Juoni tuntuu kokonaisuutena töksähtelevältä, eikä esimerkiksi henkilöiden välisille hetkille jää kovin paljon tilaa. Tapahtumat saattavat edetä paikoin liiankin nopeasti. Puutteista huolimatta juoni on kiinnostava.

Huumori on yhtä hyvää, ellei jopa parempaa kuin ensimmäisessä osassa. Se luo kontrastia rajujen tapahtumien ja henkilöiden inhimillisten tunteiden välille, ja noudattaa koko ajan hyvää makua. Cole on ehdottamasti yksi taitavimmista huumorin kirjoittajista, joihin olen tähän mennessä tutustunut.

Marionetin päähenkilö on ehdottomasti Baxter, jonka persoonallisuuteen ja elämäntilanteeseen syvennytään perusteellisesti. Baxter yrittää kaikin voimin unohtaa Wolfin ja rakentaa itselleen uutta elämää. Hän on jopa aloittanut seurustelusuhteen, mutta sitoutuminen ja toiseen ihmiseen luottaminen tuottavat hänelle suuria vaikeuksia. Samaan aikaan hänen ystävyytensä Edmundsin kanssa vahvistuu, ja sitä on hienoa seurata. 

Uudet agenttihenkilöt Curtis ja Rouge sen sijaan jäävät pinnallisemmalle tasolle. Rouge kehittyy tapahtumien myötä mielenkiintoisemmaksi ja kokonaisemmaksi henkilöksi, mutta Curtisin voisi poistaa kirjasta helposti ilman, että siitä aiheutuisi haittaa. Henkilökuvauksen taso vanhojen ja uusien henkilöiden välillä on niin selkeästi erilainen, että se häiritsee. Lisäksi Wolfin poissaolo latistaa tunnelmaa, vaikka se onkin edellisen osan tapahtumat huomioon ottaen luonnollinen seuraus.

Huumorin lisäksi tässä romaanissa parasta on teemat, jotka nousevat esiin toisaalta tutkittavista rikoksista että henkiöiden yksityiselämästä. En erittele niitä tarkemmin, sillä ne liittyvät tiiviisti juoneen ja henkilöihin liittyviin paljastuksiin. Kirjailijan kykyä käsitellä teemoja rikostapauksen kautta täytyy kuitenkin kehua, sillä se saa hänet erottumaan massasta. Vaikka teemat jäävät juonen katkonaisuuden ja henkilökuvauksen puutteiden takia hiukan varjoon, pidän myös tätä trilleriä keskivertoa parempana.

3,75/5

Kirjasarjat 2/2022: Vanhaa ja uutta

Helmikuun kirjasarjojen listalla on sekä tammikuulta tuttuja sarjoja että uusia, lähiviikkoina aloitettavia sarjoja. Osan kirjoista haluan lukea kokonaan ja osan aloittaa, mutta joka tapauksessa projektia riittää. Kaikkien kirjojen pariin en varmasti ehdi, mutta kaikki edistyminen on plussaa.

Loppuun luettavat sarjat

1.  The Passage - Justin Cronin

Tämän kanssa en juurikaan edennyt tammikuussa, mutta nyt kun olen päässyt taas lukemisen makuun, uskon tämänkin etenevän sujuvammin.

Jatkettavat sarjat

2. The Mortal Instruments - Cassandra Clare

Kuuntelin kolmannen osan loppuun tammikuun alussa, mutta en saanut kirjoitettua siitä arviota. Niinpä en aloittanut neljättä osaa tammikuussa vaan jätin sen helmikuun tehtäväksi. Tavoitteeni on aloittaa se tällä viikolla.

3. The Infernal Devices - Cassandra Clare

Luin fyysisiä kirjoja tammikuussa hitaammin kuin odotin, joten minun täytyi siirtää myös Clockwork Princen aloittaminen helmikuun puolelle. Tarkoitus olisi kuitenkin lukea tämä helmikuun aikana loppuun asti, jotta voin lukea trilogian viimeisen osan maaliskuussa.

4. Throne of Glass - Sarah J. Maas

Jämähdin sarjan toisen osan kanssa puolenvälin tienoille siksi, että sen tapahtumat ovat niin sydäntäsärkeviä. Tarvitsin pienen tauon tunnemyrskystä, jonka ne tälläkin kertaa saivat aikaan. Helmikuun ensimmäisellä viikolla jatkoin lukemista, ja toivottavasti saan kirjan loppuun lähipäivinä. Heir of Fire pääsee vuoroon heti, kun olen kirjoittanut edellisestä osasta arvion.

5. A Song of Ice and Fire - George R.R. Martin

En ole malttanut keskittyä tämän sarjan lukemiseen, mutta helmikuussa aion ryhdistäytyä. Jos hyvin käy, saan ensimmäisen osan luettua loppuun ja toisen juuri ja juuri aloitettua. Todennäköistä kuitenkin on, että toisen osan aloittaminen siirtyy maaliskuulle.

6. Matched - Ally Condie

Aluksi tarkoitukseni oli jatkaa tämän trilogian lukemista vasta maaliskuussa. Matched osoittautui kuitenkin sen verran kiinnostavaksi tapaukseksi, että haluan tietää miten tarina jatkuu. Niinpä keskimmäinen osa pääsi helmikuun listalle.

7. Three Dark Crowns - Kendare Blake

Ensimmäisestä osasta jäi todella sekalaiset fiilikset. Siinä oli paljon yllättäviä ja virkistäviä ominaisuuksia, mutta niiden toteutus jäi vajaaksi. Henkilöihin en saanut toivomaani yhteyttä. Lisäksi juoni eteni hitaasti, minkä takia oli vaikeaa pitää mielenkiintoa yllä. Siksi minulla ei ole kova kiire aloittaa jatko-osaa, mutta todennäköisesti kuitenkin teen niin viimeistään kuun puolivälissä.

Aloitettavat sarjat

8. The Lunar Chronicles - Marissa Meyer

Aika ei riittänyt tammikuussa, joten otetaan helmikuussa uusi yritys. Ensimmäisen lukukerran perusteella tämä Cinder on todella nopealukuinen, joten voin sujauttaa sen melkein mihin väliin tahansa. Seuraavan osan pitäisi tulla pian postista, joten maaliskuussa pääsen jatkamaan ensimmäisen osan tuolle puolen.

9. The 5th Wave - Rick Yancey

Tämän YA-dystopian ensimmäinen osa kuuluu yhteen vuoden lukuhaasteeseen, joten se on korkealla tärkeysjärjestyksessä. Tavoitteeni on lukea se kokonaan helmikuun aikana.

10. Outlander - Diana Gabaldon

Tämä sarja on ollut tutkassani jo niin monta vuotta, että olen mennyt laskuissa sekaisin. Kirjojen pituus on saanut minut viivyttelemään, mutta nyt kun lisäsin Muukalaisen osaksi lukuhaastetta, minun on pidettävä aikomuksestani kiinni. Aloitan sen jossain vaiheessa helmikuuta ja luen niin paljon kuin ehdin.

11. The Liveship Traders - Robin Hobb

Robin Hobb on yksi lempikirjailijoistani, ja tänä vuonna haluan jatkaa hänen tuotantonsa lukemista. Tätä trilogiaa en ole lukenut koskaan aikaisemmin, joten kokemuksesta tulee varmasti jännittävä. Aion aloittaa tämän helmikuun aikana, mutta en usko että pääsen loppuun asti. Sivuja on yksinkertaisesti liikaa.

12. The Dresden Files - Jim Butcher 

Luin Butcherin kuuluisan sarjan ensimmäisen osan useita vuosia sitten. Tänä vuonna haluan lukea sen uudelleen ja jatkaa sen jälkeen seuraaviin osiin. Sarja on todella pitkä, joten loppuun pääseminen on useiden vuosien projekti. Jos lukisin tänä vuonna esimerkiksi kolme osaa, olisin todella tyytyväinen. Tämä on urbaania fantasiaa, joten uskon ehtiväni lukea ensimmäisen osan kokonaan helmikuussa.

13. Covenant - Jennifer L. Armentrout

Selatessani Storytelin tarjontaa läpi löysin tämän sarjan kokonaisuudessaan äänikirjoina. Se vaikuttaa ennen kaikkea viihdyttävältä ja näin ollen hyvältä vastapainolta vaativampien kirjojen rinnalle. Aioin kuunnella tämän jo tammikuussa, mutta lopulta aika loppui kesken.

14. Shadowdance - David Dalglish

Ostin tämän fantasisarjan kaksi ensimmäistä osaa monta vuotta sitten käytettyinä, mutta en silloin lukenut niitä. Toin ne joululoman päätteeksi mukanani Joensuuhun, jotta ne tulisivat tänä vuonna luetuiksi. Takakansi sai minut kiinnostumaan sarjasta niin paljon, että päätin lisätä ensimmäisen osan jo helmikuun listalle. Toivon, että ehdin lukea tämän kokonaan, mutta voi olla että myös tämä jakautuu kahden kuukauden ajalle.

***

Siinä helmikuun kirjasarjalista! Kuukauden päästä sitten katsotaan, mitkä näistä olen oikeasti lukenut.

Luetko sinä mielelläsi kirjasarjoja?

Lukulista 2/2022: Ensimmäiset lisäykset

Uuden lukulistan aika tuli nopeasti, mikä ei ole yllätys etenkään alkuvuodesta. Tammikuut tuntuvat kiitävän joka kerta ohi pikavauhtia. Listalle tuli kuitenkin mukavasti vaihtuvuutta, sillä tammikuu oli hyvä kuukausi lukemisen kannalta. Niin kuin edellisellä kerralla, listaan ensin keskeneräiset kirjat ja sitten päivitetyn 20 kirjan listan.

Kesken edelliseltä lukulistalta ovat:

1. Peilikaupunki - Justin Cronin

2. A Game of Thrones - George R.R.Martin

3. Assassin's Blade - Sarah J. Maas

4. Crown of midnight - Sarah J. Maas

5. Rooman portit - Conn Iggulden

6. Älä jää pimeään - Erin Kelly

Tavoitteeni on lukea näistä mahdollisimman monta helmikuun aikana, jotta saan pöydän puhtaaksi roikkuvista kirjoista. Helmikuussa aion aloittaa useita pitkiä kirjoja, joiden lukeminen varmasti venyy maaliskuun puolelle, joten on hyvä saada vanhat pois niiden tieltä.

***

TOP 20

Jos tammikuussa teema oli lukujumista irrottautuminen, helmikuuta voisi sanoa uuden aloittamisen kuukaudeksi. Listalla on useita sarjojen aloitusosia kirjailijoilta, jotka ovat minulle uusia. Tavoitteeni on lukea ainakin muutama aloitusosa alusta loppuun ja aloittaa pisimmät. Myös yksittäiset romaanit ovat suurimmaksi osaksi sellaisilta kirjailijoilta, joiden teoksia en ole lukenut aikaisemmin.

Pidän listalla pisimpään olleet kirjat mahdollisuuksien mukaan etusijalla, mutta ainakin muutama nyt lisättävä kirja pääsee todennäköisesti luettavaksi. Uudet kirjat on lihavoitu, jotta ne erottuvat paremmin.

1. City of Fallen Angels - Cassandra Clare

2. Heir of Fire - Sarah J. Maas

3. Clockwork Prince - Cassandra Clare

4. One Dark Throne - Kendare Blake

5. A Clash of Kings - George R.R. Martin

6. Rajalla - Ally Condie 

7. Meren katedraali - Ildefonso Falcones

8. The 5th Wave - Rick Yancey

9. Muukalainen - Diana Gabaldon

10. Cinder - Marissa Meyer

11. Ship of Magic - Robin Hobb

12. Storm Front - Jim Butcher

13. Half-blood - Jennifer L. Armentrout

14. A Dance of Cloaks - David Dalglish 

15. Äänet - S.K.Tremayne

16. Vaiennettu - Luke Harding 

17. Ei koskaan - Ken Follett

18. Final Girls - Riley Sager

19. Liitu-ukko - C.J.Tudor

20. Kaunasin sivut - Jyrki Erra

***

Genrejen osalta painotus on selkeästi fantasiassa, sillä olen jo pitkään halunnut syventyä siihen. Hyllyyni on vuosien varrella kertynyt paljon fantasiakirjoja, jotka on jo aika ottaa esiin ja lukea. Valitsin listan kirjat huolellisesti, jotta joukossa olisi tarpeeksi variaationta sekä alalajien että pituuden osalta. Osa kirjoista oli listalla jo tammikuussa, mutta en ehtinyt päästä niiden pariin. Helmikuussa teen niistä vielä selkeämmän prioriteetin. Lisäsin listalle myös yhden kotimaisen teoksen ja yhden tietokirjan, jotta lukemisto laajenisi. Tällä tavoin pyrin myös lisäämään intoa lukemista kohtaan.

Onko sinulla suunnitelmia helmikuun varalle?

Silkkiäistoukka (Cormoran Strike #2) - Robert Galbraith

Kun lontoolainen kirjailija Owen Quine katoaa, hänen vaimonsa pyytää apua yksityisetsivä Cormoran Strikelta. Tutkimuksissa selviää pian, että kyseessä ei ole yksi miehen tavallisista katoamistempuista vaan jotain paljon monimutkaisempaa.

Quine on kirjoittanut moraalisesti kyseenalaisen romaanikäsikirjoituksen, jossa hän mustamaalaa lähes kaikki tuntemansa ihmiset. Monet erittäin ilkeässä valossa esitetyt henkilöt ovat tunnettuja kirjallisuusalalla. Pian Quine löytyy raa'asti murhattuna, ja Strike huomaa olevansa tekemisissä poikkeuksellisen kylmäverisen murhaajan kanssa.

***

Striken etsivätoimistossa riittää vilskettä nyt, kun Lula Landryn ratkaistu tapaus on nostanut hänet julkisuuden valokeilaan. Quinen tapaus putoaa hänen eteensä tilanteessa, jossa hänelle ei oikeastaan olisi aikaa ottaa uusia asiakkaita eikä varsinkaan sellaisia, joiden ei usko tarjoavan aihetta oikeaan rikostutkimukseen. Strike kuitenkin ottaa tapauksen vastaan näpäyttääkseen erästä ikävää asiakasta. Kun Owen Quine löytyy murhattuna, poliisi pitää automaattisesti vaimoa syyllisenä. Strike ei kuitenkaan usko hauraan ja hiukan omalaatuisen rouva Quinen kyenneen raakaan murhaan. Niinpä Strike jatkaa tapauksen tutkimista, vaikka se vaarantaa hänen välinsä poliisin kanssa.

Owen Quinen käsikirjoitus eli "kirja kirjassa" -elementti tekee Silkkiäistoukasta erityisen kiinnostavan lukukokemuksen. En ole vähään aikaan törmännyt tähän kerronnan keinoon, joten myös sen takia oli hauskaa tarkastella sellaista. Kyseinen käsikirjoitus on kaikin tavoin outo, groteski ja kauhea, ja siihen liittyvä latinan kieli ja symboliikka korostavat outoutta kiehtovalla tavalla. Rowlingin luovuutta täytyy ihailla: hän on kirjoittanut samanaikaisesti jotain aivan sekopäistä että älykästä, ja lisäksi tehnyt sen hyvin. En muista, milloin olen ollut yhtä hämmästynyt ja riemuissani yhtä aikaa.

Kirjallisuusalan erilaisiin toimijoihin ja siihen liittyvään julkisuuteen kohdistuva ironinen huumori on kerta kaikkiaan nerokasta. Romaanissa esiintyvien henkilöiden kaltaisia ihmisiä on varmasti oikeasti olemassa, samoin kyseenalaisia käsikirjoituksia. Tämä luo tarinaan hauskan ja mielenkiintoisen meta-ulottovuuden.

Huumoria syntyy jälleen myös sosiaalisten suhteiden kuvauksesta, joka on tässä toisessa osassa vielä parempaa kuin ensimmäisessä. Parasta on seurata Striken ja Robinin suhteen kehittymistä ja siihen liittyviä tunteita, jotka ovat molemmilla ajoittain ristiriitaisia. Rowling kuvaa taitavasti myös Matthewn, Robinin kihlatun, mustasukkaisuuden kehittymistä ja sen vaikutuksia sekä heidän parisuhteeseensa että Robinin elämään suhteen ulkopuolella. Strike puolestaan käsittelee tahollaan lopullista eroaan Charlottesta ja tulee entistä tietoisemmaksi Robinia kohtaan tuntemastaan kiintymyksestä. He kuuluvat ehdottomasti suosikkihenkilöideni joukkoon, erityisesti rikoskirjallisuuden sisällä.

Kannattaa tosiaan antaa tälle sarjalle mahdollisuus, jos dekkarit ja trillerit kiinnostavat. Varsinkin, jos haluaa lukea jotain tavallisimmista normeista poikkeavaa ja tutustua persoonallisiin tutkijahahmoihin, tässä on erinomainen valinta.

5/5

Lukulista 2/2021: Projekteja

Alkuvuosi on osoittanut minulle, että selkeät tavoitteet motivoivat minua lukemaan. Sain lukemiseen jopa niin paljon ryhtiä, että äänikirjat loppuivat kesken kahdesti. Lisäksi olen joko lukenut tai aloittanut kaikki ensimmäisen lukulistan fyysiset kirjat, minkä takia tuntui järkevältä julkaista seuraavan jakson lista suunniteltua aikaisemmin.

Kokemuksesta oppineena tein listasta pidemmän ja lisäsin äänikirjojen määrää, jotta kirjat riittäisivät ongelmitta koko jaksolle. Kokeilen laajaa listaa myös nähdäkseni, oliko ensimmäinen jakso vain poikkeus vai pystyisinkö lukemaan jopa enemmän. Jaoin kirjat neljään ryhmään sen mukaan, millaista "lukuprojektia" ne edustavat. En selosta kirjojen juonta, ettei teksti paisu liian pitkäksi, mutta kerron lyhyesti, miksi ne ovat listalla. Jätin myös osan kansikuvista lisäämättä, koska ne eivät asettuneet nätisti tekstiin.

Ryhmä 1: Projektin päättävä kirja eli sarjan viimeinen osa, tutun kirjailijan viimeinen lukematon kirja tai viimeinen tietyn kirjailijan kirja, jonka aion/voin toistaiseksi lukea

1. Recursion - Blake Crouch 

Luin tammikuussa Crouchin romaanin Pimeää ainetta, josta pidin todella paljon. Niinpä tuntui luonnolliselta laittaa tälle listalle toinen hänen romaaninsa, jonka olen halunnut lukea jo pitkään. Scifi-trillereiden parissa siis jatketaan.

2. Kuoleman kulissit - Anniina Tarasova

Tähän pätee sama logiikka kuin edelliseen kirjaan. Luin Tarasovan esikoisromaanin tammikuussa ja nyt siirryn seuraavaan ja toistaiseksi viimeiseen. Toivon, että Kuoleman kulissit on vähintään yhtä hauska kokemus kuin edellinen, ellei parempikin. Tarasova on luonut kiehtovan yhdistelmän trilleriä, chick-litiä ja kulttuurien kohtaamista, jonka parissa varmasti viihtyisin useammankin kirjan verran.

3. Keep you close - Karen Cleveland

Karen Cleveland astui elämääni viime vuonna, kun luin hänen esikoisromaaninsa. Se oli yksi parhaista viime vuoden lukukokemuksista ja varmisti sen, että lukisin Clevelandin tulevatkin teokset. Hänellä on tavallista henkilökohtaisempi näkökulma trillereille tyypillisiin teemoihin, mikä on kuin raikas tuulahdus genren sisällä.

Ryhmä 2: Sarjojen jatko-osat/projekteja jatkavat yksittäiset kirjat

4. Linnake - Justin Cronin

Yksi vuoden prioriteeteista on lukea The Passage -trilogia viimeinkin kokonaan, joten tämä keskimmäinen osa on järjestyksessä kärkipäässä. Ensimmäinen siirtokunta on osoittautunut aivan yhtä lumoavaksi kirjaksi kuin edellisellä lukukerralla, joten minua jännittää kovasti nähdä mitä jatko-osalla on annettavana. Tarkoitus on aloittaa Linnake pian sen jälkeen, kun saan ensimmäisen osan luettua loppuun, jotta en ehdi unohtaa sen runsasta sisältöä.

5. Clockwork Prince - Cassandra Clare

Cassandra Claren tuotanto on myös korkealla tärkeysjärjestyksessä. Elättelen vähän toivoa siitä, että saisin koko trilogian luettua loppuun tämän jakson aikana, mutta saa nähdä jääkö bonuskirjoille aikaa.

6. Pahan polku - Robert Galbraith

Olen jäänyt totaalisesti koukkuun tähän sarjaan, joten seuraava osa on luonnollisesti listalla. Lisäksi haluan olla systemaattisempi sarjojen lukemisen suhteen kuin aikaisemmin, jotta en unohda edellisten osien tapahtumia.

7. The Death Sculptor - Chris Carter

Tässä toinen trillerisarja, joka kuuluu kaikkien aikojen suosikkeihin. Ostin yhden Chris Carterin kirjoista ollessani Australiassa. Lukukokemus oli niin intensiivinen, että sen muisteleminen saa yhä sydämeni hakkaamaan. En ole kuitenkaan lukenut Carteria pitkään aikaan, tarkemmin sanoen noin kahteen vuoteen. Tänä vuonna tavoitteeni on lukea ainakin muutama hänen romaaninsa, jotta saan kirittyä sarjaa kiinni.

8. Web of lies - Jennifer Estep

Luin muutama vuosi sitten Estepin Elemental Assassin -sarjan ensimmäisen osan, joka oli hauska yhdistelmä mysteeriä ja urbaania fantasiaa. Jatko-osa on ollut hyllyssäni jo aika pitkään odottamassa lukemista, joten tuntui hyvältä ajatukselta jatkaa tämänkin sarjan parissa. Tämä on todennäköisesti myös nopealukuinen.

9.  The Darkest Corners - Kara Thomas

Kara Thomas nousi kertaheitolla niin sanotulle "autobuy"-listalle, kun luin hänen toisen romaninsa Little Monsters muutama vuosi sitten. Tänä vuonna haluan lukea loput hänen julkaistusta tuotannostaan, parhaassa tapauksessa ennen neljännen romaanin julkaisua. Ensimmäisenä vuorossa on luonnollisesti esikoisromaani.

10. Kuolinkellot - Juan Gomez-Jurado

Vaikka Petturin merkki ei täysin lumonnutkaan minua, haluan lukea tämän kirjailijan muutkin suomennetut romaanit. Olen Goodreadsiin tekemieni merkintöjen mukaan lukenut yhden niistä (Taivaspaikka) jo aikaisemmin, mutta minulla ei ole siitä oikeastaan minkäänlaisia muistikuvia. Kuolinkellojen juoni kuulostaa tutummalta, mutta en yhtään muista olenko kuitenkaan koskaan lukenut sitä. Ehkä asia ratkeaa, kun tartun siihen.

Ryhmä 3: Sarjojen ensimmäiset osat. Listaan ensin aloitusosat, jotka olen jo joskus lukenut ja jotka luen nyt uudelleen jostain erityisestä syystä.

11. Cinder - Marissa Meyer

Luin Cinderin pari vuotta sitten, mutta en saanut silloin kirjoitettua siitä arviota enkä luettua jatko-osia. Pidin siitä kuitenkin paljon ja haluan lukea koko Lunar Chronicles -sarjan, joten päätin aloittaa ajoissa, jotta ehdin kaikkien osien pariin tänä vuonna. Jos lukemisessa pysyy sama into, sen ei pitäisi olla vaikea tehtävä. YA scifi on muutenkin alkanut kiinnostaa minua yhä enemmän ja enemmän, joten on hyvä aika aloittaa jostain.

12. Shatter Me - Tahareh Mafi

Mafin tunteikas dystopiatrilogia jäi minulta aikoinaan kesken, ja nyt kun sarjaa on jatkettu toisella kolmen kirjan satsilla, keskeneräisyys on alkanut kaivella. En muista enää tarpeeksi yksityiskohtia jatkaakseni suoraan siitä mihin jäin, joten aloitan alusta.

13. City of Bones - Cassandra Clare

Nyt kun olen palannut Claren tuottannon pariin, tuntuu hyvältä idealta virkistää muistia ensimmäisen sarjan osalta. Luin ensimmäisellä kerralla sarjan osat niin kaukana toisistaan, että se vaikutti lukukokemukseen. Lisäksi haluaisin näistäkin kirjoista kunnolliset arviot blogiin.

14. Näkymätön vartija - Dolores Redondo

Luin Dolores Redondon Baskimaan murhat -trilogian vuonna 2019 ja löysin samalla uuden lempikirjailijan. Kyseessä on huikea tarina rikosten tutkimisesta, perhesalaisuuksista, traumojen kohtaamisesta ja paikallisesta mytologiasta. Haluan kirjoittaa kirjoista arviot blogiin, ja siinä onnistuakseni minun täytyy lukea trilogia uudelleen. 

15. Tuulen varjo - Carlos Ruiz Záfon

Tämäkin on yksi kaikkien aikojen lempikirjoistani, jonka olen lukenut jo monta kertaa. Edellisestä kerrasta on kuitenkin todella pitkä aika. Lisäksi olen unohtanut jatko-osien sisällöstä lähes kaiken. Viimeistä en ole edes lukenut, joten on korkea aika korjata asia. Tuulen varjo tuo myös vaihelua genrepalettiin.

16. Assassin's Blade - Sarah J. Maas & 17. Throne of Glass - Sarah J. Maas

Throne of Glass kuuluu lempisarjoihini lukemattomista eri syistä. Alunperin aioin laittaa tälle listalle sarjan kuudennen osan, mutta muutin lopulta mieleni. Olen lukenut sarjan osia niin ripotellen, että olen etääntynyt sen maailmasta liikaa. Haluan lukukokemuksen olevan mahdollisimman hyvä, joten päätin lukea koko sarjan alusta. Samalla saan tilaisuuden kirjoittaa koko sarjasta blogissa ja tallentaa ajatuksiani siitä.

18. Räsynukke - Daniel Cole

Nyt sitten uusia kirjailijoita kehiin! Kiinnitin huomiota Räsynukkeen jo sen julkaisun aikoihin, ja nyt kun minulla on koko trilogia hyllyssäni, haluan ehdottomasti päästä tämän pariin mahdollisimman pian.

19. Synnintekijä - Milja Kaunisto

Milja Kauniston tuotanto on ollut mielessäni vuosia, ja nyt pienen lukuhaasteeni myötä innostuin laittamaan listalle hänen esikoisromaaninsa. Olen jo jonkin aikaa tuntenut kasvavaa vetoa myös historiallista fiktiota kohtaan yleensä, mikä vauhditti kirjan päätymistä listalle.

20. Red Rising - Pierce Brown

Red Rising on tullut viime aikoina vastaan useilla youtube-kanavilla, minkä ansiosta mielenkiintoni tätä scifi-sarjaa kohtaan on herännyt uudelleen. Kuvausten perusteella se vaikuttaa todella sopivalta minun makuuni: intensiiviseltä, trillerimäiseltä ja kiehtovalta.

21. Unwind - Neal Shusterman

YA-dystopiat ovat viime aikoina uupuneet lukemistostani, joten monta suosittua trilogiaa ja pidempää sarjaa on jäänyt katsastamatta. Olen kuullut Neal Shustermanin kirjoista paljon kehuja ja ne kuulostavat todella mielenkiintoisilta, joten päätin aloittaa hänen tuotannostaan.

Ryhmä 4. Projektin aloittavat yksittäiset kirjat/muut yksittäiset kirjat

22. Meren katedraali - Ildefonso Falcones

Falconesin historialliset romaanit kiinnittivät huomioni niin kauan sitten, etten enää muista ajankohtaa tarkkaan. Joka tapauksessa kaksi hänen romaaniaan on odottanut hyllyssäni lukemista kauan. Olen lykännyt niiden lukemista oikeastaan vain niiden pituuden vuoksi, koska niiden aiheuttavan lukujumin. Nyt minusta kuitenkin tuntuu siltä, että on aika tutustua tähänkin kirjailijaan.

23. Evelynin seitsemän kuolemaa - Stuart Turton

Yksi pidemmän ajan lukutavoitteistani on tutustua trilleri/dekkari/mysteeri -kirjailijoihin, joiden tuotanto on saanut erityisen paljon huomiota. Stuart Turtonin esikoisromaani kuuluu ehdottomasti tähän joukkoon ja on siitä helppo kohde, että se on toistaiseksi Turtonin ainoa julkaistu teos. Asia kyllä muuttuu tänä vuonna, mutta joka tapauksessa. Olen todennäköisesti jo kuunnellut tämän loppuun siinä vaiheessa kun julkaisen postauksen, joten myös arvio on luvassa melko pian.

24. Meteoriitti - Dan Brown

Tutkiessani Storytelin valikoimaa huomasin, että Dan Brownin tuotanto on saatavilla äänikirjoina. Edellisestä lukukierroksesta on vierähtänyt jo hyvä tovi, joten saatan ripotella hänen kirjansa lukulistoille tämän vuoden aikana. Päätin aloittaa yhdestä standalone-teoksesta, jonka olen lukenut joskus kauan, kauan sitten. Muistan että pidin Meteoriitista silloin todella paljon, mutta vain hämärästi, miksi. On siis mielenkiintoista palata kirjan pariin.

25. Epäluonnolliset syyt - Richard Shepherd

Richard Shepherd on patologi, joka kirjoitti kirjan kokemuksistaan tässä eriskummallisessa ammatissa. Kuulin teoksesta ensimmäisen kerran jo ennen sen julkaisua ja painoin sen mieleeni tulevaa varten. Se pääsi jo toiselle tämän vuoden lukulistalle sen ansiosta, että se on saatavilla äänikirjana. Sukellan tähän todennäköisesti pian sen jälkeen kun saan viruksia käsittelevän non-fiction teoksen luettua.

***

Lista on todella kunnianhimoinen, mutta minusta on hauskaa haastaa itseäni silloin tällöin. Jos näyttää siltä, että en saa kaikkia luettua tällä jaksolla, teen seuraavasta listasta tietysti lyhyemmän. Näiden kokeilujen yksi tarkoitus onkin löytää jonkinlainen keskiarvo, jonka pohjalta voin suunnitella lukemista tulevaisuudessa. Jos puolestaan kävisi niin hassusti, että jaksolla jäisi tilaa bonuskirjoille tai villeille korteille, teen niistä oman postauksensa huhtikuussa.

Lukuintoa sinne ruudun toiselle puolelle! Perjantaina on taas kirja-arvion vuoro, joten palataan silloin.

Mitä luen nyt(#2/2018): Hengähdystauko

Helmikuu oli tiivis kuukausi. Opiskelu vei suurimman osan ajastani, ja ne tunnit jotka jäivät jäljelle, kuluivat kirjan työstämiseen tai inspiraation etsimiseen. Blogille ei jäänyt energiaa, mikä näkyy esimerkiksi siinä, että edellisen lukulistapostauksen jälkeen ehdin lukea kaksi kirjaa, jotka eivät päässeet tällaiseen postaukseen mukaan. Kirjoitan niistä tarkemmin helmikuun koontipostauksessa. Tänään kommentoin tämän hetken lukulistaa.

Alku - Dan Brown

Sivulla: 144

Viimeksi kuluneen viikon aikana olen voinut ottaa vähän iisimmin, sillä seuraava tentti on vasta maaliskuun loppupuolella. Tartuin tilaisuuteen ja sukelsin Dan Brownin uusimpaan romaaniin. Tähän mennessä olen nauttinut siitä suunnattomasti: kirja on todellinen elämys. Tuntuu kuin minut olisi imaistu äärimmäisen nykyaikaisen taideteoksen sisään, keskelle visuaalisia yllätyksiä ja eriskummallsia havaintoja. Juoni on jännittävä, henkilöt ovat kiinnostavia ja kerronta tihkuu huumoria. Brown todella antaa parastaan!

Assassin's Apprentice - Robin Hobb

Sivulla: 18

Olen vasta alussa tämän kanssa, mutta nyt jo on käynyt selväksi, ettei muistini tehnyt oikeutta Hobbin taidoille. Assassin's Apprentice on minulle erityisen rakas romaani, jolta odotan paljon. Ensimmäisestä lukukerrasta on kulunut jotakuinkin 10 vuotta. On siis todellakin aika tarkastella tarinaa aikuisen silmin.

FBI: liittovaltion poliisin historia - Tim Weiner

Sivulla: 115

Tämä on ollut todella ajatuksia herättävä lukukokemus. Muunmuassa toinen maailmansota avautuu uudesta näkökulmasta, kun sen tapahtumia katsoo amerikkalaisten ja erityisesti FBI:n linssien läpi. Kaiken kaikkiaan teos käsittelee Amerikan historiaa todella laajasti ja auttaa ymmärtämään maan nykyistä tilannetta.

Saadakseni kirjasta kaiken mahdollisen irti päätin lainata sen maaliskuussa vielä kertaalleen ja lukea sitten kaikessa rauhassa loppuun. Aion ostaa Weinerin teoksen jossain vaiheessa omiin kokoelmiini, sillä tiedän jo nyt palaavani siihen uudelleen kirjoittamisen yhteydessä. Ensimmäisellä lukukerralla on mahdotonta painaa mieleen kaikkia luovaa prosessia edistäviä yksityiskohtia, ja kirjaston kappaletta ei luonnollisesti voi täyttää merkinnöillä ja muistilapuilla. 

Muukalainen ja Kolea talo ovat myös vielä kesken. En kuitenkaan puhu niistä nyt sen enempää, koska en ole edistynyt niiden lukemisessa lainkaan. Tavoitteeni on lukea molempia eteenpäin ennen seuraavaa päivitystä.

Tässä kaikki tällä erää. Mitä sinä luet nyt?

Luettavaa ja blogattavaa(2&3/2017): Juonenkäänne

Pitäisihän se arvata, että suunnitelmilla on ilmiömäinen taito muuttua, erityisesti silloin kun ihminen sattuu olemaan toisella puolella maailmaa. Tarina on pitkä, mutta tiivistän tilanteen: tammikuun lopussa tulin hostperheeni mukana Perthiin. Tarkoitus oli asua samassa perheessä vielä kolme kuukautta eli huhtikuun loppuun, mutta sen sijaan perhe ja sen mukana työpaikka meni vaihtoon, asuinpaikka siirtyi melko hektisestä Perthin lähiöstä Swan Valleyn rauhaan ja seuraava vakituisempi kotiseutu odottaa Port Hedlandissa Länsi-Australian pohjoisosissa. Mitä ihmettä tässä oikein tapahtui, siitä kerron tarkemmin toisella kertaa. Kaikki on kuitenkin nyt hyvin ja järjestyksessä, joten huolissaan ei tarvitse olla siellä ruudun toisella puolella!

Tämän sotkun keskellä blogi jäi tietenkin unholaan, taas kerran. Elämäni pitäisi tosin olla melko rauhallista ainakin seuraavat pari viikkoa, joten ehkä saan kirjoitettua jotain. Ehkä. En uskalla luvata mitään, mutta toivotaan! Lukemistoa sen sijaan riittaa ruuhkaksi asti. 

Luettavana maaliskuun loppuun:

1. Pearl in a cage - Joy Dettman
2. Fearless - Fiona Higgins
3. The Signature of All Things - Elizabeth Gilbert
4. Poison Study - Maria V. Snyder
5. Priestess of the White - Trudi Canavan

Pearl in a Gage tuli vastaan kun olin etsimässa australialaista kirjallisuutta lukuhaastetta täydentämään. Kyseessä on Australiaan sijoittuva historiallinen sukutarina, joka jo alun perusteella vaikuttaa kirjalta jolla on jotain sanottavaa. 

Fearless puolestaan herätti mielenkiintoni jo ensimmäisinä viikkoina Bunburyssa. Kirjan hinta oli kuitenkin niin korkea, että en raaskinut ostaa sitä. Suunnilleen viikko sitten se tuli vastaan uudestaan, enkä voinut enää vastustaa sen juonta: joukko toisilleen vieraita ihmisiä matkustaa Balille kurssille, jonka tarkoitus on auttaa heitä kohtaamaan pelkonsa. Sitten alkaa tapahtua outoja asioita, ja paratiisisaari muuttuu kenties joksikin aivan muuksi... Kauhua tropiikissa? Vaativia luonnon olosuhteita ja hengenvaaraa? Vaikeita valintoja? Yllätyksiä? Mistä tahansa onkaan kysymys, toivon että kirja saa sydämen hakkaamaan ja kädet hikoamaan. Jotain uutta se varmasti tulee olemaan, sillä en ole aikaisemmin lukenut Indonesiaan sijoittuvaa kirjaa. 

The Signature of All Things on aarre, jonka olemassaolosta en edes tiennyt ennen kuin näin sen kirjakaupan hyllyssä. Historiallinen romaani tämäkin, mutta tapahtumapaikat ovat varsin epätavallisia; joukkoon mahtuu muun muassa Tahiti. Myös kirjan nimi on varsin kiehtova. 

Poison Study on ollut TBR-listallani jo ikuisuuden, mutta en ole saanut aikaiseksi etsiä sitä käsiini. Ensin piti lukea muita young adult fantasioita ja sitten tuli uusia ja taas uusia... Tiedätte kyllä miten se menee. Pari kuukautta sitten olin niin onnekas, että sain koko trilogian hyllyyni kerralla. Alkupäräinen omistaja ei kirjoja enää tarvinnut, joten sain ne ilmaiseksi. Voittaako mikään tällaista kirjojen kierrättämistä?

Priestess of the white päätyi lukulistalle puhtaasti siksi, että satuin löytämään sen yhdestä kirjakaupasta noin viikko sitten. Minulla oli trilogian loput osat jo, ja jotta voisin lukea ne tarvitsin tietenkin myös ensimmäisen. En varsinaisesti jahdannut sitä, mutta kun se osui kohdalle päätin, että on parasta lukea se mahdollisimman pian.  

Tällaista tänään. Mutta mitä kuuluu Suomeen?? 

Beautiful Darkness - Kami Garcia & Margaret Stohl

Lena teki syntymäpäivänään valintoja, joita kukaan ei osannut ennustaa ja joiden seurauksia on mahdollista vain arvailla. Syyllisyys raastaa Lenaa, joka vetäytyy kuoreensa ja työntää pois sen ainoan ihmisen, joka vielä voisi auttaa: Ethanin.

Ethan puolestaan yrittää parhaansa mukaan ymmärtää sekä Lenaa että uutta elämäänsä, joka muuttuu päivä päivältä oudommaksi, Etsiessään mitä tahansa keinoa vapauttaa Lena Duchannesin suvun kirouksesta ja Sarafinen vallasta hän kohtaa myös uusia mysteerejä; salaisuuksia, jotka koskevat tällä kertaa häntä itseään. Kuinka voi tulla toimeen järjettömän nykyhetken kanssa, jos ei tunne omaa historiaansa?

Lenan seitsemästoista syntymäpäivä lähestyy ja käydet kiristyvät hänen ranteidensa ympärillä. Voiko hän vielä saada vapaan tahtonsa takaisin, ja kuinka moni ihminen joutuu kärsimään ennen kuin vastaus löytyy?

* * *

Beautiful Darkness on niitä kirjoja, joiden jälkeen on hieman hölmistynyt olo. Koin ja ajattelin paljon sitä lukiessani, mutta kirjailijoiden tyylin ja tarinan tunnelman vuoksi yksityiskohdat alkoivat hämärtyä nopeasti viimeisen sivun jälkeen. Lukukokemukseni on sulautunut erilaisten tunteiden ja ajatusten utuiseen mereen vähän samalla tavalla kuin Ethanin ja Lenan tarinakin. Sen vuoksi oli hankalaa saada tekstin kirjoittamisesta otetta. Miten saada aikaan mielikuva jostakin, jota ei itsekään hahmota kunnolla?

Romaanin alkupuolta hallistevat toisaalta Lenan suru, syyllisyys ja menetyksen tuska ja toisaalta Ethanin hämmennys. Lena ei ole kertonut hänelle aivan kaikkea syntymäpäivänsä tapahtumista, minkä takia hänen on vaikeaa käsittää Lenan käytöstä. Hän on kuitenkin päättänyt auttaa Lenaa, vaati se sitten mitä tahansa. Silloinkin, kun Lena ei halua tulla autetuksi.

Heidän suhteensa mutkistuu entisestään, kun kuvioihin ilmestyy kaksi uutta henkilöä: salaperäinen, yliluonnollinen John ja englantilainen, pirteä Liv, joka saapuu Gatliniin työskentelemään kirjastossa. Pelkäsin hetken, että nämä uudet henkilöt toisivat mukanaan kaksi uutta romanssia tai jotain sen kaltaista, mutta näin ei onneksi käynyt. Oikeastaan sekä Lenalle että Ethanille ikään kuin tarjotaan toista vaihtoehtoa. Heidän on pakko kysyä itseltään, millaista elämä olisi, jos he valitsisivat kumppanit omiensa joukosta ja luopuisivat taistelusta, joka tuntuu useimmiten toivottomalta. Vaikka Lenan ja Ethanin välit ovat pitkän aikaa etäiset, lukijallekin on koko ajan selvää, että he rakastavat toisiaan edelleen eikä toisenlaisen suhteen mahdollisuus tuhoa sitä. Livin mukana lukija oppii uutta sarjan yliluonnollisesta systeemistä, mutta hän on jo henkilönä piristävä ja tarinaa uudistava. Johnin rooli tosin jää epäselväksi. Tämän kirjan perusteella tuntuu, että hän oli olemassa vain pakan sekoittajana eikä juonta eteenpäin kuljettavana voimana. Jään kuitenkin odottamaan, mitä jatko-osat kertovat, ennen kuin vedän lopullisia johtopäätöksiä. 

Juonellisista tapahtumista mielenkiintoisimpia ovat ehdottomasti ne, jotka avaavat Ethanin perheen historiaa ja selittävät hänen rooliaan monimutkaisten tapahtumien sisällä. Ethan joutuu kohtaamaan erityisesti äitinsä menneisyyden ja salaisuudet, joita hän ei koskaan jakanut perheensä kanssa. Uskon, että moni kohtaa elämänsä vaiheessa sen tosiasian, ettei tiedäkään ihan kaikkea omista vanhemmistaan vaikka he ovat aina olleet ihan vieressä. Teemana tämä oivallus on mielenkiintoinen, varsinkin kun siihen on yhdistetty vanhemman tekemien valintojen vaikutus huomattavasti laajempaan kokonaisuuteen. Sarjan ensimmäinen osa herätti myös kysymyksiä Ethanista itsestään: onko hän todellakin vain tavallinen kuolevainen, joka suistui rakkauden tähden taikuuden maailmaan? Beautiful Darkness antaa tähän kysymykseen ainakin osittaisen vastauksen - varsin kiinnostavan sellaisen. 

Kaikkein voimakkaimmin minuun vaikutti kuitenkin, jälleen, romaanin kieli ja sen avulla luotu viipyilevä tunnelma. Tapahtumat tuntuvat välillä seisahtuvan täysin johonkin tunnetilaan, mikä ei minua härinnyt lainkaan, mutta minkä vuoksi koen unohtaneeni kirjasta jo jonkin verran. Garcia ja Stohl kirjoittavat kauniisti ja polveilevasti, jopa runollisesti joissakin kohdissa. Luulen, että tämä sarja täytyy lukea useamman kerran ennen kuin kaikkien sanojen merkitys avautuu juuri sellaisena kuin se on tarkoitettu.

Pientä miinusta joudun antamaan siksi, että loppu on taas hieman hätäinen. Tilan tuntu katoaa hiukan liikaa minun makuuni. Olisin halunnut olla koko ajan kunnolla perillä siitä, missä ja miten kaikki tapahtuu ja kiinnittyä yksityiskohtiin. Kuvauksista puutuu tietty tarkkuus aikaisemminkin, mutta se ei ei häirinnyt yhtä paljon kuin lopun epämääräisyys, Tätä pientä puutetta lukuun ottamatta rakastin tätä kirjaa aivan yhtä paljon kuin ensimmäistäkin osaa.

4,5/5

Kategoriahaaste 1, kohta 30: A book with a blue cover

Crown of Midnight - Sarah J.Maas

Kuninkaallinen salamurhaaja Celaena Sardothien pelaa vaarallista peliä. Hän ei tapa ihmisiä, jotka kuningas haluaa hengiltä, vaan lavastaa heidän kuolemansa hidastaakseen kuninkaan julmien suunnitelmien toteutumista. Kuvio muuttuu monimutkaisemmaksi, kun Celaena saa tehtäväkseen tappaa Archer Finnin, maineikkaan ja pidetyn mieskurtisaanin, jonka kuningas epäilee kuuluvan kapinallisiin. Celaena tuntee Archerin vuosien takaa eikä osaa kuvitella miehen tietävän mitään kuninkaan suunnitelmista. Mutta mikä on totuus?

* * *

Mielentilani lukemisen jälkeen oli täydellinen tunteiden ilotulitus. Olin yhtä aikaa onnellinen, jännittynyt, häikäistynyt, surullinen ja ehkä kaikkein eniten järkyttynyt, Vimeiseen on lisättävä, että kaikilla parhailla tavoilla järkyttynyt. Crown of Midnight ravisteli minut irti kaikista mahdollisista horroksista niin tehokkaasti, että sydämeni on vieläkin vähän ruhjeilla.

Romaanissa on todella paljon meneillään sekä juonellisesti että temaattisesti. Kuninkaan suunnitelmat kehittyvät nopeasti, eikä hän aio antaa minkään eikä kenenkään pilata niitä. Saatuaan vihjeen Riftholdissa kehittyvästä kapinallisesta ryhmittymästä hän valjastaa Celaenan tekemään likaisen työn. Celaena ei kuitenkaan ryntää tappamaan vanhaa ystäväänsä pelkän huhun perusteella vaan ryhtyy selvittämään tilanteen todellista olemusta. Hänen silmiensä kautta lukija pääsee tutustumaan myös Riftholdiin ja Erilean erilaisiin kulttuureihin ja niiden historiaan. Romaani vilisee mielenkiintoisia, kiehtovia ja visuaalisia yksityiskohtia, jotka herättävät romaanin maailman todella vahvasti eloon. Voisin kuljeskella Riftholdin kaduilla loputtomiin, vaeltaa lasisessa kuninkaanlinnassa yömyöhään väsymättä vähääkään ja napata ainakin puolet Celeanan mekoista omaan vaatekaappiini. Rifthold on miljöönä lumoava, monipuolinen satamakaupunki, jolle Maas on todella onnistunut antamaan hengen.

Mutta takaisin juoneen, ennen kuin juutun haaveisiini.Ottaessaan selvää sekä Archerin tekemisistä että mahdollisista kapinallisista Celaena kohtaa muistoja myös omasta menneisyydestään, jota määrittää kaksi niin syvää tragediaa, että sydäntä alkaa särkeä jo niiden ajattelemisesta. Tapahtumien edetessä Celaenan persoona syvenee ja kehittyy. Hän on yhä impulsiivinen ja ajoittain äkkinäinen kuin räjähdys, mutta velvollisuudentunto, uskollisuus ja rakkaus pehmentävät näitä ominaisuuksia ja vievät monta kertaa voiton. Minusta on ihailtavaa, kuinka hän ajoittaisesta vastahakoisuudestaan ja turhautumisestaan huolimatta valitsee lopulta oikein; lopulta hän ajattelee enemmän muita kuin itseään, tekee voitavansa paremman tulevaisuuden saavuttamiseksi. Hän tutkii, kaivelee ja pohtii väsymättä, ja saa selville useita kuninkaan hoviin ja Adarlanin pääkaupunkiin liittyviä salaisuuksia. Hän siirtää oman vapauden kaipuunsa syrjään ja pitää parhaansa mukaan huolta Nehemiasta, Dorianista ja Chaolista, joita hän on oppinut rakastamaan.

Celaenan lisäksi Chaol kehittyy huomattavasti. Hänen persoonansa pääsee loistamaan tässä jatko-osassa ansaitsemallaan tavalla. Kuvaukseen tulee mukaan myös paloja hänen menneisyydestään, minkä ansiosta hänestä tulee astetta kokonaisempi, Mutta hänen luonteensa on se, joka vangitsee?

Muistatteko kun mainitsin, että vähän rakastuin Dorianiin? Ehkä niin, mutta Chaolia minä rakastan. Hän on vakaa, älykäs, järkkymättömän lojaaji niitä kohtaan joista hän välittää, aina vastuuntuntoinen ja valmis näkemään vaivaa tärkeiden asioiden eteen. Chaol on vahvasti tunteva nuori mies, jonka sielu on ruumiin ikää huomattavasti vanhempi. Hänessä on niin paljon arvostettavia ja kunnioitusta herättäviä luonteenpiirteitä, että en... En tiedä, mitkä sanat riittäisivät kuvaamaan, kuinka rakas henkilö hänestä on tullut. Kuinka kauniisti hän kohtelee Celaenaa. Kuinka tosissaan hän on. Kuinka vahvasti hän rakastaa. Chaol on valloittanut sydämeni syvimpiä uurteita myöten. Tällaisia miehiä lisää, please. Sekä fiktioon että oikeaan maailmaan.

Dorianin elämä puolestaan kääntyy aivan uuteen suuntaan. Vieläpä sellaiseen suuntaan, jollaista en osannut ollenkaan odottaa. On todella mielenkiintoista nähdä, kuinka suuren roolin tämä kehitys saa sarjan seuraavissa osissa. Myös Dorian on henkilönä erityinen, koska hän on niin vilpittömän hyväsydäminen. Tunnen häntä kohtaan voimakasta ja ylpeyttä. Jos kaikki ihmiset hyväksyisivät totuuden ja kunnioittasivat toisten valintoja niin kuin Dorian kunnioittaa Celaenan valintoja, välttyisimme kymmeniltä turhilta ja repiviltä riidoilta. Tietenkään se ei ole Dorianillekaan helppoa, mutta ystävyyden arvo voittaa hänen henkilökohtaisen pahan olonsa.

Jo tämä henkilökuvauksen monipuolisuus olisi riittänyt ilahduttamaan minua, mutta sain paljon enemmän. Nimittäin se, kuinka Maas kuvailee Celeanan ja Chaolin suhteen kehitystä ja vaikutusta kummankin muihin ihmissuhteisiin, se... Olen mykistynyt. Liikuttunut. Celaena ja Chaol jakavat niin valtavan paljon asioita, tilanteita, tunteita ja ajatuksia. He ymmärtävät toisiaan ja tukevat toisiaan, ja ennen kaikkea hyväksyvät toisensa juuri sellaisina kuin he ovat. Hyväksyvät aina, vaikka se ei aina ole helppoa. Ja mihin suuntaan tämä suhde menikään! Kun luin niistä hienoista, kauniista ja niin merkittävistä hetkistä, olin niin onnellinen että itkin. Itkin ja nauroin, itkin ja hymyilin pakahduttava onnen tunne jokaisessa solussani.

Mutta sitten. SITTEN tapahtuu käänne, shokeeraava, riipaiseva käänne, joka saa alkunsa yhden ihmisen yhdestä virheestä ja joka käynnistää tapahtumaketjun, joka kääntää kaiken ympäri. Aivan kaiken. Osasin kyllä odottaa, että jotain mullistavaa tapahtuu, mutta en tätä. En tätä. On varmaan turhaa sanoakaan, että kun jotenkin ihmeen kaupalla onnistuin käsittämään, mitä oli tapahtunut, itkin lisää, Tämä käänne ja sen seuraukset viiltävät niin syvältä, että puhekyky häviää. Celeana ja Chaol kärsivät molemmat, Celeana kaikkein eniten ja kaikkein syvemmin. Tapahtuma tuo takaisin kaiken, minkä takia hänen maailmansa vuosia sitten hajosi, kaiken sen tuskan ja vääryyden ja menetyksen epäoikeudenmukaisuuden. Uusi tilanne, uudet syylliset, mutta vanhat, tutut, syvät ja niin vaikeat tunteet. Voi Celaena, kuinka minä ymmärrän sinua... Kaikessa järkyttävyydessään tämä kaikki kuvaa mestarillisesti sitä, mitä ihmiselle tapahtuu, kun häneltä viedään kaikki muu paitsi viha. Celaenan tunteet ja reaktiot kuvataan todella hienopiirteisesti ja henkilöön sopivalla tavalla. Monet hänen tekonsa ovat kauheita, mutta jos yhtään ymmärtää, kuinka kauhean tuskan läpi hän joutuu tiensä taistelemaan, käsittää, ettei hän voi tehdä mitään muuta. Hän ei voi suhtautua järkevämmin, rauhallisemmin tai oikeudenmukaisemmin. Ja, siitä huolimatta, hän vähitellen kokoaa itsensä, pakottaa itsensä tarttumaan sielunsa rippeisiin ja etsimään sen ihmisen, joka hänestä oli hiljalleen kasvanut. Vaikka hänen tuskansa on karannut häkistään, hän nousee ylös. Celaena Sardothien, sinä olet hätkähdyttävä nuori nainen.

Lopuksi on kehuttava Maasin tyyliä ja taitoa kietoa henkilöiden henkilökohtaiset elämäntapahtumat yhteen laajempien kokonaisuuksien kanssa. Jokaisella tapahtumalla ja yksityskohdalla on paikkansa ja merkityksensä, jotka paljastuvat nerokkaiden ratkaisujen kautta. Rakastan myös hänen tyyliään, tapaansa käyttää kieltä. Se on yksityiskohtaista, soljuvaa, erittäin paljon elossa.

Niin, ja tämäkin on sanottava: on ainutlaatuinen kokemus löytää kirja, joka tekee onnelliseksi, hajottaa ja parantaa uudelleen. Monet loistavat kirjat tekevät näistä yhden, mutta kaikkien kolmen kokeminen yhdessä tarinassa... Se on kultaa, täyttä kultaa. Tietenkään kaikki ei ole vielä kunnossa, kakkea ei ole vielä ratkaistu, mutta asioita ei jätetä niin kesken, että lukija jäisi jumiin onnensa sirpaleisiin. On siis lupa toivoa, että henkiläiden haavat paranevat.

Huh, mikä upea jatko-osa tämä onkaan. Eeppisen fantasian ja syvällisten teemojen ystävät, tässä on teille hieno sarja aloitettavaksi.

5/5

Haasteet:

• 50 kirjan haaste, kohta 38: A book that made you cry
• I SPY, kohta 18

Arvostelu sarjan edellisestä osasta:

Throne of glass - Sarah J.Maas