maanantai 7. marraskuuta 2022

Nainen ikkunassa - A.J.Finn

Anna on elänyt yli vuoden ajan lähes kokonaan neljän seinän sisällä. Hän kärsii vakavasta agorafobiasta, joka hallitsee hänen koko elämäänsä. Aikansa hän kuluttaa enimmäkseen katsomalla elokuvia ja ottamalla satunnaisia valokuvia asuntonsa ikkunoista.

Tilanne kuitenkin muuttuu, kun naapurustoon muuttaa uusi perhe. Anna tutustuu ensin perheen äitiin, Janeen, ja sen jälkeen teini-ikäiseen poikaan, Ethaniin. Nopeasti perheen elämän seuraamisesta muodostuu Annalle lähes pakkomielle. Eräänä iltana hän näkee jonkun puukottavan Janen.

Anna on puukotuksen ainoa silminnäkijä, mikä yksin mutkistaa tilannetta. Tapausta seuraavat tapahtumat kulkevat kuitenkin arvaamattomiin suuntiin. Pian Anna joutuu tosissaan pohtimaan, mikä on totta ja mikä ei.

***



Noin vuosi sitten aloitin pienimuotoisen kokeen, jonka tarkoitus on tutustua rikos/jännityskirjallisuuden suosittuihin konsepteihin, jotka ovat toistuneet useissa menestyneissä teoksissa. Aloitin Paula Hawkinsin Nainen junassa -trilleristä, jonka päähenkilö tarkastelee tapahtumia enemmän tai vähemmän suljetusta ja/tai rajatusta paikasta ja hyvin rajallisen informaation varassa. Blogitekstini siitä voi lukea linkin takaa: Nainen junassa

Kuuntelin A.J. Finnin suureen suosioon nousseen trillerin vertaillakseni sen toteutusta Paula Hawkinsin romaaniin. Minulla oli siis kevyesri tutkiva ote myös sitä kuunnellessani. Niin kuin arvelinkin, löysin siitä useita samoja piirteitä kuin Hawkinsin romaanista. Ilokseni voin sanoa, että Nainen ikkunassa toteuttaa osan näistä yhtäläisyyksistä onnistuneemmin ja lisää konseptiin myös jotain uutta.

Yksi suuri ilonaihe on se, että romaani pysyy kunnolla konseptissaan. Tapahtumia kuvataan suurimmaksi osaksi Annan asunnon sisäpuolelta, joten näkökulma on oikeasti rajattu lähes koko romaanin läpi. Sen ansiosta ne muutamat tilanteet, joissa Anna poistuu asunnosta, saavat erityisen merkityksen. Lisäksi Annan elämää rajoittava sairaus on huomattavasti mielenkiintoisempi tarinan elementti kuin esimerkiksi alkoholismi. Tarinalla on kokonaisuudessaan raamit, jotka erottuvat joukosta edukseen.

Myös juoni säilyttää imunsa alusta loppuun. Vaikka henkilöitä on vähän, heidän ympärilleen kehittyy runsaasti salaperäisyyttä, jolloin vastaukset eivät ole ilmiselviä. Jotkut asiat pystyy arvaamaan tai ennustamaan, mutta mielestäni se on tässä tapauksessa tarkoitus. Niin sanottu pääjuonenkäänne ei sinänsä ole yllättävin tai järkyttävin mahdollinen käänne, mutta se on toteutettu onnistuneesti ja sijoitettu erinomaisesti suhteessa romaanin muihin tapahtumiin.

Romaanissa nousee keskeiseksi ihmisiä ja elämää koskevan tiedon ja totuuden teema. Siihen, että Anna tarkkailee muita henkilöitä konkreettisen ikkunan läpi ja luo heistä mielikuvia, sisältyy kiinnostavaa symboliikkaa. Minut se herätti ajattelemaan erityisesti sitä, kuinka helposti ihminen uskoo tuntevansa toiset ihmiset tai tietävänsä heidän elämästään jotain ollennaista. Näkökulmamme tosiiin ihmisiin on kuitenkin aina rajallinen, varsinkin jos emme ole itse keskustelleet heidän kanssaan tai nähneet muuten vaivaa tutustuaksemme heihin. Päähenkilön tavoin joudumme joskus harkitsemaan uudelleen käsityksiämme todellisuudesta, joka voi muuttua ratkaisevasti lyhyessäkin ajassa.

Nainen ikkunassa ei pääse suosikkikirjojeni joukkoon, mutta oikein mukiinmenevää ajanvietettä se on. Lisäksi se tarjoaa syvällisempääkin ajattelemisen aihetta. Voisin tarttua kirjailijan teoksiin uudelleen, jos niitä joskus ilmestyy.

3,75/5

PS. Minkähän konseptin ottaisin seuraavaksi tutkimuskohteeksi?

keskiviikko 7. syyskuuta 2022

Ihmeiden kabinetti - Douglas Preston & Lincoln Child

Pilvenpiirtäjän rakennustyömaalta löydetään 36 ihmisen jäännökset. Pian tutkimukset osoittavat, että heidät on murhattu. Tapauksesta tekee erityisen kummallisen se, että murhat ovat tapahtuneet yli sata vuotta sitten ja niihin liittyy jonkinlainen kirurginen operaatio, jonka tarkoitus ei käy välittömästi selväksi.

Poliisin mielestä tapaus pitäisi jättää historiantutkijoiden hommaksi, mutta FBI:n erikoisagentti Aloysius Pendergast on vakaasti eri mieltä. Hän palkkaa apulaisikseen paleontologi Nora Kellyn ja toimittaja William Smithbackin, joka sattuu olemaan myös Noran poikaystävä.

Pian tapahtuu uusi murha, joka muistuttaa vanhoja murhia. Pendergast ei vaikuta lainkaan yllättyneeltä. Tietääkö hän asiasta enemmän kuin antaa ymmärtää?

***

Douglas Prestonin ja Lincoln Childin Pendergast-sarja on ollut tähtäimessäni vuosia. Aivan tarkkaan en muista, milloin kuulin siitä ensimmäisen kerran, mutta siitä on kauan. Heinäkuussa halusin kokeilla jotain uutta ja valitsin yhdeksi kirjaksi Ihmeiden kabinetin. Onneksi valitsin, sillä se tarjosi juuri sellaista tunnelmaa, jota kaipasin.

Erityisesti huumori erottaa tämän romaanin muista viime aikoina lukemistani/kuuntelemistani dekkareista. Huumoria tihkuu tapahtumista, henkilöiden käyttäytymisestä ja eri asioiden ja tilanteiden kuvauksista. Sävy on mielestäni ajoittain jopa satiirinen, mutta hyvä maku säilyy koko ajan. Kirjailijat selvästi leikittelevät genren tyypillisillä ominaisuuksilla ja haluavat pitää lukijan tietoisena siitä, että kysymyksessä on fiktiivinen kertomus. Tällaisen metatason havaitseminen on sekä hauskaa että mielenkiintoista.

Myös tapahtumiin liittyvät aihepiirit erottuvat joukosta edukseen. En mainitse yksityiskohtia, sillä en halua pilata yllätyksiä. Tämän kirjan kohdalla olen sitä mieltä, että mitä vähemmän tietää ennalta, sitä enemmän kokemuksesta saa irti. Kuvailisin omaa kokemustani tiivistetysti seikkailuksi tuntemattomaan, ja sellaisen toivon monen muunkin lukijan saavan.

Pendergast puolestaan on yksi mielenkiintoisimmista agenteista, joihin olen kirjallisuudessa törmännyt. Oli hauskaa seurata rikostarinaa, jossa tutkijahenkilöä tarkastellaan enimmäkseen muiden henkilöiden silmin. Pendergastin ympärille kehittyy erillinen mysteeri, joka omalta osaltaan motivoi jatkamaan sarjan parissa. Toisaalta tällainen henkilökuvauksen lähtökohta on riski, sillä tutkijahenkilö voi jäädä joillekin lukijoille liian etäiseksi. Minuun keino kuitenkin tehosi ja uskon, että Pendergastissa on tarpeeksi materiaalia lunastamaan ensimmäisen osan antamat lupaukset.

Pientä miinusta annan siitä, että alkupuolella tapahtumat etenevät paikoin jähmeästi ja joitakin asioita toistetaan turhan monta kertaa pitkin romaania. Lisäksi juonessa on osia, jotka arvasin hiukan liian helposti, mutta kokonaisuuteen nähden tämä harmittaa hyvin vähän.

Kuuntelen varmasti sarjaa pidemmälle vielä tänä vuonna. Kun seuraavan kerran kaipaan jotain hauskaa ja erikoista ja yllättävää, käännyn todennäköisesi Prestonin ja Childin puoleen.

4,5/5

keskiviikko 31. elokuuta 2022

Opettamisen pyörteissä

Suunnitelmani eivät ole lukemisen suhteen aivan pitäneet, mutta hyvästä syystä: opettaminen on pitänyt minut kiireisenä. En ole juurikaan maininnut tätä osaa elämästäni, mutta nyt kun siitä on tullut aikaisempaa olennaisempi, on aika muuttaa tilanne.

Juuri nyt elän erityisen jännittäviä aikoja. Joensuunseudun kansalaisopistolla on tarjolla kaksi kurssiani, ja molemmille on vielä paikkoja jäljellä. Lisäsin blogiin sivun "Kursseja kirjoittajille", josta löydät linkit kurssien kuvauksiin ja ilmoittautumiseen. Jos kurssit herättävät mielenkiintoa, toimi nopeasti, sillä ilmoittautuminen päättyy noin kahden viikon päästä!

Tässä postauksessa annan lisätietoja kursseista, jotta niistä saa laajemman käsityksen. Tekstiä saa vapaasti jakaa eteenpäin henkilöille, joita kurssit voisivat kiinnostaa.

***

Kehitä tekstiäsi

Kurssi sopii kirjoittajille, joilla on joko kokonainen romaanikäsikirjoitus tai useita novelleja odottamassa seuraavaa askelta. Kaikki genret ovat sallittuja ja tervetulleita! Kurssin keskeinen tavoite on antaa opiskelijoille monipuolisia ja konkreettisia käytännön välineitä, ideoita ja vinkkejä tekstin tarkasteluun ja muokkaamiseen.

Kurssin aikana opiskelija

  • Asettaa konkreettisia tavoitteita eli kirkastaa itselleen, millaiseen lopputulokseen hän haluaa päästä kurssille valitun tekstin kanssa ja mihin osa-alueisiin hän kurssin aikana keskittyy
  • Tutustuu proosan eri osa-alueilla vastaantuleviin keskeisiin haasteisiin, ongelmiin ja kysymyksiin
  • Lukee ja kommentoi toisten opiskelijoiden tekstejä a) saadakseen konkreettisia esimerkkejä siitä, miten haasteet ilmenevät teksteissä ja b) auttaakseen samassa tilanteessa olevia kirjoittajia eteenpäin
  • Saa runsaasti palautetta omasta tekstistään toisilta opiskelijoilta ja opettajalta, eli minulta
  • Etsii ratkaisuja editoinnin ongelmiin keskustelemalla omasta ja toisten teksteistä
  • Syventyy omaan tekstiinsä vaiheittain ja tarkastelee saamaansa palautetta ohjatusti omiin tavoitteisiinsa peilaten
  • Harjoittelee omien haasteidensa tunnistamista ja ratkaisemista
  • Rakentaa vaihe vaiheelta etenevän suunnitelman, jota voi seurata kurssin jälkeen

Kirjallisuusanalyysiä kirjoittajille

Paljon puhutaan siitä, että lukeminen on erityisen tärkeää kirjoittavalle ihmiselle. Mutta huomattavasti vähemmän puhutaan siitä, miten kirjallisuutta kannattaisi lukea, jotta se edistäisi kirjoittamista konkreettisesti. Kurssin tarkoitus on antaa vastauksia tähän kysymykseen kirjallisuusanalyysin menetelmiä käyttäen.

Kurssilla opiskelija

  • Valitsee itse kirjan, johon analyysin menetelmiä sovelletaan ja jolla on jotain yhteistä tekstin kanssa, jota hän joko parhaillaan kirjoittaa tai jollaisen hän haluaa kirjoittaa
  • Tutustuu kirjallisuusanalyysin menetelmiin ja keskeisiin käsitteisiin
  • Harjoittelee analyysiä käytännössä erilaisten tehtävien avulla
  • Lukee valitsemaansa kirjaa ohjatusti vaihe vaiheelta omaa kirjoittamista edistävästä näkökulmasta
  • Keskustelee havainnoistaan muiden opiskelijoiden kanssa
  • Antaa kommentteja ja palautetta muiden opiskelijoiden analyysitehtävistä
  • Kirjoittaa yhden pidemmän analyysin itse rajaamastaan aiheesta

Jos jokin asia vielä askarruttaa, jätä minulle kysymyksesi kommentteihin tai lähetä yksityisviestiä Instagramissa @loputonromaani