Pimeitten vetten paholainen - Stuart Turton

On vuosi 1634. Valtamerilaiva Saardam on lähdössä Itä-Intiasta kohti Amsterdamia tärkeä lasti mukanaan. Ennen lähtöä satamaan ilmestyy spitaalinen, joka ennustaa laivan tuhoutuvan kesken matkan.

Laivalla matkustaa myös kuuluisa etsivä Sammy Pipps, joka on lukittu vankityrmään jostain tuntemattomasta syystä. Kun selittämättömät tapahtumat alkavat seurata toisiaan, joukko matkustajia kääntyy Sammyn puoleen. Pystyykö Sammy auttamaan heitä ratkaisemaan mysteerin ennen kuin he kaikki menettävät henkensä?

***

Stuart Turtonin toinen ja samalla uusin romaani Pimeitten vetten paholainen pääsi automaattisesti lukulistalleni sen jälkeen, kun hänen esikoisestaan tuli yksi uusista lempikirjoistani. Tämä toinenkaan ei todellakaan tuottanut pettymystä.

Olen sitä mieltä, että tähän romaaniin kannattaa tarttua mahdollisimman vähin ennakkotiedoin. Niinpä kirjoitan arvion melko ympäripyöreästi, jotta en pilaa keneltäkään salaperäisyyden kokemusta, joka on romaanissa parhaimmillaan.

Laiva on mielenkiintoinen tapahtumapaikka, koska se on yhtä aikaa suljettu ja liikkeessä. Myös historiallinen aikakausi on virkistävä, sillä ihan jatkuvasti ei tule vastaan romaaneja, joiden tapahtumat sijoittuvat 1600-luvulle. Kuvailua on tarpeeksi, jotta lukija tuntee olevansa kyseisellä aikakaudella ja liikkuvassa laivassa. Samaan aikaan kuvaukset pysyvät sellaisella tasolla, että laiva voisi periaatteessa olla mikä tahansa 1600-luvun alus. Yksityiskohtia on siis karsittu. Ymmärrän kirjailijan valinnat, etenkin kun hän niistä itse kirjoittaa jälkisanoissaan, mutta olisin kuitenkin mielelläni ottanut vastaan vähän enemmän yksityiskohtia. Olen visuaalinen lukija, joten tapahtumaympäristön tarkka hahmottaminen tekee lukemisesta yleensä kokonaisvaltaisempaa ja vaikuttavampaa.

Henkilöitä on romaanissa runsaasti huolimatta siitä, että kirjailija on tietoisesti karsinut esimerkiksi niitä, jotka tositilanteessa kuuluisivat laivan päällystöön. Suurin osa henkilöistä on varsin mielenkiintoisia ja tärkeitä juonenkulun kannalta. Minulla oli kuitenkin joidenkin kohdalla vaikeaa muistaa, kuka oli kuka. Tämä vaikeutti ajoittain tarinan seuraamista.

Henkilöiden väliset, hiljalleen avautuvat suhteet sen sijaan jäävät mieleen ja nostavat mukavasti mysteerin ratkaisemisen panoksia. Osa suhteista on ollut olemassa jo pitkään ja osa syntyy tapahtumien edetessä. Kaikilla henkilöillä on myös omia ja osittain salaisiakin motiiveja, jotka tiivistävät jännitystä ja mutkistavat vyyhtiä. Minuun teki vaikutuksen se, kuinka aitoja suhteita Turton pystyy rakentamaan vain yhden kirjan sisällä.

Pidän siitä, millä tavalla Turton liittää teoksiinsa spekulatiivisia vivahteita ja/tai herättää kysymyksiä sellaisen olemassaolon mahdollisuudesta. Ne piristävät tunnelmaa ja antavat mysteerille uuden säväyksen. Mysteeri on tässäkin romaanissa oikein onnistunut, mikä saa minut odottamaan todella kovasti Turtonin tulevia teoksia. Suosittelen tsekkaamaan kirjailijan, jos et ole sitä vielä tehnyt.

4,5/5

Petturin merkki - Juan Gomez-Jurado

Vuonna 1940 espanjalainen kapteeni pelastaa joukon haaksirikkoutuneita saksalaisia hukkumiselta. Palkkioksi hän saa salaperäisen mitalin ja kaksi saksankielistä sanaa: petos ja pelastus. 

Vuonna 2002 kapteenin poika Juan Carlos säilyttää mitalia yhä, mutta ei tiedä sen historiaa. Ylläettäen hän saa vieraakseen tuntemattoman kirjailijan, joka kertoo tarinan vuosikymmeniä sitten eläneestä nuoresta Paulista, joka yritti selvittää totuuden isänsä kohtalosta.

Menneisyydestä paljastuu isien virheitä ja perhesalaisuuksia, jotka ovat muokanneet useamman nuoren ihmisen elämää peruuttamattomasti ja joiden paino tuntuu yhä jälkeläisten harteilla.

***

Jossain vaiheessa viime syksynä minulle iski mieliteko historiallisia trillereitä kohtaan, ja päätin lukea ensimmäiseksi sen joka oli jo valmiiksi hyllyssäni. 

Olin pitkään aivan koukussa Petturin merkkiin, mutta sitten mielenkiinto herpaantui, minkä seurauksena sain sen luettua loppuun vasta tammikuussa. Loppujen lopuksi minulle jäi kaksijakoinen olo: romaanissa on paljon sellaista, mistä pidän kovasti, mutta toisaalta myös harmillisia heikkouksia.

Varsinainen tarina alkaa vuoden 1919 Saksassa, jossa ihmiset yrittävät sopeutua sodan jättämiin kolhuihin. Näkökulmahenkilöt ovat nuoria ihmisiä, joiden persoonallisuutta ja elämää muokkaavat sekä yhteiskunnallinen asema että heidän vanhempiensa tekemät valinnat ja tarkkaan varjellut perhesalaisuudet. "Isien synnit" on ehdottomasti yksi romaanin pääteemoista ja toteutettu tavalla, joka saa lukijan pohdiskelemaan perhesuhteiden merkitystä ja salaisuuksien painoa.

Paul asuu äitinsä kanssa äidin varakkaan siskon ja tämän aviomiehen taloudessa ja työskentelee siellä palvelijana. Paulin isä on kuollut epäselvissä olosuhteissa, eikä edes hänen äitinsä halua puhua tapahtuneesta hänen kanssaan. Mitä enemmän Paul ajattelee asiaa, sitä enemmän tarve selvittää totuus alkaa hallita hänen toimintaansa. 

Isää koskevan salaisuuden lisäksi Paulia piinaa hänen serkkunsa Jürgen, joka on varsin tietoinen asemastaan paronin poikana ja käyttää sitä röyhkeästi hyväkseen. Mitä vanhemmaksi Jürgen tulee, sitä julmemmaksi ja väkivaltaisemmaksi hän muuttuu. Kun hän kiinnostuu natsien toiminnasta, hänen elämänsä suunta muuttuu peruuttamattomasti.

Alys puolestaan on juutalainen nuori nainen, joka kamppailee isänsä kuristusotetta vastaan. Isä kaavailee naittavansa Alysin Jürgenille turvatakseen taloudellisen toimeentulonsa, mutta Alys ei alistu sellaiseen kohtaloon. Sen sijaan hän ihastuu Pauliin, millä on useita odottamattomia seurauksia.

Juonellisesti romaanissa parasta on se, että tapahtumat kääntyvät moneen kertaa yllättävään suuntaan. Erityisesti Paul ja Alys osoittavat hämmästyttävää sitkeyttä ja neuvokkuutta todella haastavissa olosuhteissa. Henkilöiden kehityskaari ensimmäisistä kohtauksista viimeisiin on huomattava. Lisäksi historiallinen konteksti on erittäin kiinnostava. Juonen rakenteessa olisi kuitenkin ollut parantamisen varaa. Tarina tekee useita isoja hyppyjä ajassa, minkä takia juoni etenee katkonaisesti ja kulmikkaasti. Jotkut juonikaaret joko loppuvat kuin seinään tai katkeavat tietyksi ajaksi ja sitten jatkuvat. Tämä vaikutti lukukokemukseen merkittävästi, sillä se vaikeutti tarinaan uppoutumista.

Myös sisältöön kaipasin jotain lisää. Jotkut palaset jäivät harmillisen pinnallisiksi ja suppeiksi. Olisin esimerkiksi lukenut mielelläni enemmän vapaamuurareista, joille jäi loppujen lopuksi aika pieni rooli kokonaisuudessa.

Puutteista huolimatta kirja kannattaa tsekata, jos on kiinnostunut historiallisesta fiktiosta tai trillereistä, jotka eivät noudata perinteistä kaavaa.

3,5/5