keskiviikko 14. lokakuuta 2020

NaNoWriMo 2020: Preptober eli kuinka valmistaudun marraskuuhun

Lokakuu, eli preptober monien NaNoWriMoon osallistuvien kirjoittajien keskuudessa, on täydessä vauhdissa myös ruudun tällä puolella. Aloitin prosessin jo syyskuussa sen kummemmin ajattelematta, mutta sen vaikutukset ovat nyt jo havaittavissa. Olen jakanut valmistautumisen neljään osa-alueeseen seuraavasti:


1. Luovuuden ruokkiminen 

eli lukeminen, sarjojen ja elokuvien maratoonaminen, paljon musiikkia ja käsitöitä

Kirjat

Yönäytös - Marisha Pessl

Tämä trilleri on vetänyt minut mukaansa niin täydellisesti, että ihan vastaavaa en ole kokenut vähään aikaan. Romaanin tunnelma on arvoituksellinen, karmiva ja sopivasti absurdi. Olen nauranut lukiessani useita kertoja ja sydämeni on hakannut normaalia kovempaa. Kaiken lisäksi kirjan tapahtumat sijoittuvat lokakuuhun, minkä ansiosta se on kuin luotu luettavaksi juuri nyt. Tämän kokemuksen antama energia kantaa todennäköisesti pitkälle marraskuuhun asti.



Sarjat ja elokuvat

How to get away with murder:

Rikos/oikeussali/ihmissuhdedraama jota suosittelen kaikille genrestä pitäville. Paikoitellen juoni menee vähän yli, mutta suurimmaksi osaksi sarja on todella hyvä ja myös temaattisesti vaikuttava.

Haunting of the Hillhouse:

Psykologista kauhua yhdistettynä monimutkaiseen perhedynamiikkaan ja kiehtovaan miljööseen = parasta mitä olen katsonut pitkään aikaan!

Batman-elokuvat

Hyviä ovat, yhä.


Musiikki

Hans Zimmer

Two Steps From Hell

Olen jo pitkään tuntenut vetoa cinemaattiseen ja dramaattiseen musiikkiin, joten ei ole yllätys että nämä kaksi tekijää soivat kuulokkeissani jatkuvasti. Zimmerin elokuvamusiikkia ei voi ylistää liikaa. Two Steps From Hell puolestaan on sinfoniaorkesteri, jonka musiikissa on tunnelma kohdallaan. Suosittelen katsastamaan heidän albumeitaan.


Neulominen

Neulominen on yksi parhaista tavoista rauhoittaa mieli ja puhdistaa se kaikesta ylimääräisestä. Samalla se on todella luovaa tekemistä, jonka mahdollisuudet ovat lähestulkoon rajattomat. Tällä hetkellä neulon kolmea erilaista sukkaparia ja pipoa, josta on tulossa kerta kaikkiaan ihana. Uusia projekteja on jo mielessä ja langatkin niihin hankittu, joten palaan varmaan aiheeseen lähiaikoina.


2. Projektin aktiivinen ajatteleminen.

Tämä saattaa hieman hämmentää, sillä ajattelen kirjoitusprojektejani tietenkin jatkuvasti. Ne elävät koko ajan vähintään mieleni takahuoneessa ja jollain tavalla kehittyvät siellä kuin itsekseen. Aktiivisella ajattelemisella tarkoitan ennen kaikkea sitä, että ajattelemisella on jokin tavoite tai yksi selkeä kohde kerrallaan. Esimerkiksi viime päivinä olen ajatellut tiiviisti kahta henkilöä, joiden välistä kohtausta työstän parhaillaan; henkilöiden välistä suhdetta ja sen taustoja, sitä miten he tapasivat ja niin edelleen.


3. Kirjoittamisen aloittaminen.

Olen erityisen iloinen siitä, että saatoin laittaa tämän kohdan listalle. Hitaampi liuku kirjoittamiseen ennustaa kestävämpää ja pidempää kirjoituskautta, joten marraskuusta saattaa tulla parempi kuin uskalsin toivoa.


4. Muut sekalaiset valmistelut. 

Tällä listalla on kaikenlaista:

Ostin uuden vihon, jota aion käyttää päiväkirjana, kirjanpitovälineenä ja ideoiden säilytyspaikkana. Lisäksi ostin uusia tarroja päiväkirjan koristelua varten.

Tein sanamäärien ja muiden tilastotietojen merkitsemistä varten taulukon, johon listaan sekä omani että työparini saavutukset.

Kokosin Nano-kautta varten lukulistan, josta ajattelin kirjoittaa erillisen postauksen ehkä jo tällä viikolla.

Tein listaa luvuista ja kohtauksista, jotka todennäköisesti ehdimme kirjoittaa jos pääsemme 50 000 sanan tavoitteeseen. Jotkut kohtaukset ovat tarkemmin mietitty kuin toiset, joten tässä osassa riittää vielä työtä ennen marraskuun alkua.

Tänään haluaisin vielä aloittaa päiväkirjan koristelun ja tehdä muutaman tracker-sivun, joille on helppo koota päivittäiset tapahtumat. Myös instagram-postauksia olisi hyvä miettiä etukäteen, jotta päivityksiin syntyy hyvä rytmi ja sisältö on varmasti mielenkiintoista.

Nyt täytyy lähteä tekemään ruokaa. Pysykää kuulolla.

maanantai 20. huhtikuuta 2020

Koko totuus - Karen Cleveland


Juonikuvaus: Vivian Miller on vastavakoiluun erikoistunut CIA:n tutkija, jonka tehtävä on paljastaa venäläisten vakoojasolujen johtajia. Kun hän sitkeän työn tuloksena pääsee erään epäillyn tietokoneelle, hänen silmiensä eteen ilmestyy järkyttävä todiste: hänen oman aviomiehensä valokuva. Vivianilla on yhtäkkiä enemmän kysymyksiä kuin vastauksia. Yrittääkö joku vahingoittaa hänen perhettään vai onko hänen miehensä todella vakooja?


Ajatuksia: Koko totuus oli todella virkistävä lukukokemus. Juonen alkuasetelma on erilainen verrattuna moniin trillereihin. Päähenkilö ei ole kenttäagentti vaan analyytikko, joka joutuu yhtäkkiä mahdottoman päätökseen eteen: paljastaako hän löytämänsä todisteet vai suojeleeko hän perhettään kunnes saa selville, mitä on tapahtunut? Vivianin ammattivala vaatii häntä ilmiantamaan miehensä, mutta hänen sydämensä käskee odottamaan, kunnes hän on varma valokuvan merkityksestä.

Pidin erityisesti siitä, että kerronta keskittyy Vivianin sisäiseen pohdintaan ja ristiriitaisiin tunteisiin, jotka heräävät tapahtumien seurauksena. Jännitys ei siis synny aseiden paukkeesta tai autojen jahtaamisesta vaan hyvin henkilökohtaisesta kriisistä. Romaani on myös mielenkiintoinen ikkuna siihen, millä tavalla tällainen työ voi vaikuttaa yksityiselämään, jos vastaan tulee jotain odottamatonta. Kirjassa tulee esiin hyviä kysymyksiä luottamuksesta, totuudesta ja uskollisuudesta, ja siitä kuinka nämä kaikki voivat joutua koetukselle samanaikaisesti.

Myös kirjailijan tyyli jäi mieleeni. Teksti on todella nopealukuista mutta voimakasta; pysähdyin monta kertaa jonkun ajatuksen ääreen, vaikka samaan aikaan halusin malttamattomana tietää, selviääkö Vivian tilanteesta ehjänä.

Mitään isoja miinuksia en osaa nimetä. Jos tarina olisi kulkenut vielä vähän syvemmälle käsittelemiinsä aiheisiin, kirja olisi saanut viisi tähteä.

4/5

keskiviikko 15. huhtikuuta 2020

Camp NaNoWriMo 1/2020: Viikon 3 kujeet

Kolmatta viikkoa viedään! Koska olen romaanin kanssa onnellisesti reilusti edellä aikataulusta, voin tällä viikolla laittaa enemmän aikaa blogitekstien suunnitteluun ja kirjoittamiseen. Niinpä jaoin suunnitelmat tällä kertaa kahtia.

Kirjoittaminen:

  • Kirjoitan joko luvun/lukuja loppuun tai  kaikkia keskeneräisiä tasaisesti eteenpäin. Riippuu siitä, miten ne lähtevät luonnostaan etenemään.
  • Kokeilen jotain uutta haastetta tai tekniikkaa. En ole vielä päättänyt mikä tämä olisi: ehkä kirjoitan itselleni epätyypilliseen aikaan tai teen sanasprinttejä. Katsotaan!
Blogi:
  • Suunnittelen blogille aikataulum. Tästä minulla on jo ajatus ja toivottavasti saan sen pyörimään vielä huhtikuun aikana.
  • Kirjoitan ainakin kolme postausta. Näihin kuuluu ainakin yksi kirja-arvio, yksi kirjoittamiseen liittyvä aihe ja todennäköisesti viikon 2 koontipostaus.
  • Suunnittelen loput huhtikuun postaukset.
Tuttuun tapaan Instagramia seuraamalla (@loputonromaani) pysyy parhaiten perillä siitä, miten kirjoittaminen sujuu ja mitä teen minäkin päivänä. Nyt uppoudun hetkeksi authortubeen. #thewritingmustgoon


tiistai 14. huhtikuuta 2020

Haaste: 12 tuntia kirjoittamista vuorokaudessa

Camp NaNon ensimmäisenä lauantaina haastoin itseäni ensimmäisen kerran kunnolla ja kirjoitin 12 tunnin ajan vuorokauden sisällä. Näin haasteen alunperin Kate Cavanaughin youtube-kanavalla, mistä olen bongannut muitakin kokeilemisen arvoisia haasteita. Linkkaan videon tähän postaukseen, jotta sen voi halutessaan käydä katsomassa.

Kehitin haastetta varten kuitenkin oman systeemin: kirjoitin kolmen tunnin pätkissä ja pidin jokaisen pätkän välissä tunnin tauon. Lisäksi olin hoitanut kaikki arkiaskareet pois alta etukäteen. Tällä tavalla sain päivään tasaisen rytmin, jonka ansiosta kirjoittaminen eteni sujuvasti ja uupumatta. Viimeisellä kolmen tunnin jaksolla tuli pieni väsähdys, mutta edistystä sekin.

Parasta kokemuksessa oli se, että se teki täydellisen tarinan maailmaan uppoutumisen mahdolliseksi. En ollut aikoihin ollut yhtä sisällä ja kiinni siinä, mihin suuntaan haluan tarinan viedä ja mistä siinä on kyse. Koin myös valtavan määrän tunteita kirjoittaessani: täysi vuoristorata, jonka aikana nauroin, hengästyin jännityksestä, olin onnellinen tai vihainen henkilöiden puolesta ja melkein itkinkin. Haluan lisää tällaisia päiviä!

Sitten niitä sanamääriä:

Lauantai 4.4.

Tunti 1: 150 sanaa
Tunti 2: 100 sanaa
Tunti 3: 150 sanaa

Tunti 4: 150 sanaa
Tunti 5: 100 sanaa
Tunti 6: 200 sanaa

Tunti 7: 100 sanaa
Tunti 8: 350 sanaa
Tunti 9: 100 sanaa

Tunti 10: 50 sanaa
Tunti 11: 50 sanaa
Tunti 12: 50 sanaa

Yhteensä: 1550 sanaa. Tämä on enemmän kuin olen koskaan aikaisemmin kirjoittanut yhden vuorokauden aikana, tai ainakaan tämän kolmen vuoden jakson aikana jolloin olen aktiivisesti pitänyt kirjaa sanamääristä ja tuntimääristä.

Opin tästä kokemuksesta ainakin kaksi tärkeää asiaa.

  1. Pystyn kirjoittamaan paljon enemmän kuin olen tähän asti kuvitellut, jos minulla on tarpeeksi aikaa käytettävissä.
  2. Jos haluan saada paljon sanoja paperille lyhyessä ajassa, uuden kohtauksen tai luvun aloittaminen on hyvä ratkaisu.

Viime sunnuntaina oli tarkoitus tehdä tämä uudelleen, mutta loppujen lopuksi päätin lopettaa kirjoittamisen yhdeksän tunnin jälkeen, jotta luovat akut saivat latautua vähän. Aion ehdottomasti pitää tällaisia täysiä päiviä tulevaisuudessakin ja ehkä seuraavalla kerralla kirjoittaa päiväkirjamaisen postauksen, johon kirjaan ajatuksiani mahdollisimman reaaliaikaisesti. Kirjasin tästä ensimmäisestä säännöllisesti ajatuksia ylös itselleni, mutta niitä olisi hauskaa tallentaa tänne blogiinkin. Jos sellainen kiinnostaa, sen saa kertoa kommentilla!

Ja nyt takaisin itse käsikirjoituksen ääreen: kirjoitan yhden tietyn luvun loppua sellaiseksi, että se sopii yhteen seuraavaa lukua koskevien uusien ideoiden kanssa. Huomenna postaan kolmannen viikon suunnitelmat, joten kannattaa pysyä verkkovirroilla.

#thewritingmustgoon


perjantai 10. huhtikuuta 2020

Camp NaNoWriMo 1/2020: Viikko 1 pähkinänkuoressa


Kun huhtikuun ensimmäisenä päivänä tartuin taas kirjoittamiseen, en tiennyt mitä tapahtuisi. Olin innoissani, mutta aikaisemman kokemuksen perusteella toiveissani maltillinen. Luovuuden aalto pääsi siis todellakin yllättämään.

Viikko oli kaikin puolin parempi kuin osasin odottaa. Yleensä kirjoittaminen käynnistyy minulla todella hitaasti ja joudun taistelemaan jonkin verran, jotta pysyn hyvässä tahdissa. Ehkä tarina on nyt kypsynyt tarpeeksi, että olen oikeasti valmis kirjoittamaan sen?

Paras päivä oli ehdottomasti lauantai, jolloin toteutin 12-tunnin kirjoitushaasteen. Kirjoitin enemmän sanoja päivässä kuin kertaakaan viimeisten kolmen vuoden aikana, koin kirjoittaessani kaikki mahdolliset tunteet riemusta suruun ja elin tekstin maailmassa täydellisesti koko päivän ajan. Tällaisia päiviä haluan ehdottomasti lisää.

Vähän tilastoja

Paras päivä: 1450 sanaa
Huonoin päivä: 150 sanaa

Sanoja yhteensä: 3500
Tunteja yhteensä: 30

Mihin aikaan kirjoitin eniten: 20.00-24.00
Mihin aikaan kirjoitin vähiten: 8.00-12.00

En ole yhtään yllättynyt näistä kellonajoista: olen aina ollut yökukkuja ja tyypillisesti kirjoittaminen sujuu parhaiten illalla ja yöllä. Tavoitteeni on kuitenkin hiljalleen aikaistaa kirjoittamista, jotta saan päivittäisen sanamäärän kokoon aikaisemmin ja loput päivästä saa sitten kirjoittaa rennosti, jos sanoja vielä riittää. Minua kiinnostaisi myös kokeilla, mitä tapahtuisi jos kirjoittaisin aikaisin aamulla.

Musiikkia

Olen kuunnellut todella paljon musiikkia nyt kun taas kirjoitan aktiivisesti. Juonikuvioita pähkäillessäni tai päivän kulkua suunnitellessani olen kuunnellut erityisesti Olavi Uusivirran Skorpioni-albumia ja Anssi Kelan Ääriviivoja-albumia.

Waterloo - Olavi Uusivirta (suosikkibiisini albumilta)

Kirjoitusmusiikkina sen sijaan on soinut jatkuvasti joku Hans Zimmerin elokuvasoundtrackeista. On Stranger Tides, Inception, Angels and Demons, Dark knight rises... lista on pitkä, ja aion kirjoittaa Zimmeristä vielä erikseen jotain, sillä hänen musiikkinsa on jälleen tuonut työskentelyyni uuden ulottuvuuden.

Ja nyt täytyy palata käsikirjoituksen ääreen, tänään on paljon kirjoitettavaa!

tiistai 7. huhtikuuta 2020

Camp NaNoWriMo 1/2020: Suunnitelmia viikolle 2

Pidemmittä puheitta, tässä suunnitelmia toiselle camp-viikolle:

  • Pysy aikataulussa ja kirjoita joka päivä. Niin kuin aina. Säännöllisyyden tärkeys korostui minulle jälleen ensimmäisen camp-viikon aikana.
  • Pidä yksi 12-tunnin kirjoituspäivä.  Ensimmäinen oli niin hyvä kokemus, että haluan tehdä tämän uudestaan!
  • Kirjoita ainakin 1 luku loppuun. Tähän on useita vaihtoehtoja, mutta todennäköisesti se on luku 9 tai 11. Tein sunnuntaina laskelmia ja huomasin olevani paljon lähempänä ensimmäisen neljänneksen loppua kuin olin kuvitellut; voin hyvinkin olla sen suhteen valmis jo toukokuun lopussa! 
  • Jatka työnimen ideointia. En päässyt vielä kovin pitkälle tässä prosesissa, joten nimi uupuu edelleen.
  • Blogissa ainakin 1) ensimmäisen viikon koonti) 2) 12-tunnin haasteen koonti ja 3) pohdiskeleva postaus, jonka aiheena on kirjani henkilöt. 
Palataan huomenna tilannepäivitysten merkeissä!

keskiviikko 1. huhtikuuta 2020

Camp NaNoWriMo 1/2020: Ensimmäisen viikon suunnitelmat

Camp NaNoWriMo on alkanut! Ja hienosti alkoikin: aloitin kirjoittamisen keskiyöllä ja naputtelin päivän sanamäärän ja ylikin tunnissa. Toisin kuin monilla muilla kirjoittajilla, minulle ensimmäinen viikko on yleensä hitain, sellainen tunnusteluviikko. Siksi en odottanut mitään tämän kaltaista. Loppujen lopuksi ensimmäisen päivän saldoksi tuli 540 sanaa, mistä olen todella iloinen <3

Tavoittelen 350 sanaa päivässä, mutta jos tällainen tahti jatkuu, saatan nostaa kokonaistavoitettani. Katsotaan, mitä tapahtuu!

Viikon muut tavoitteet:

  • Pysy aikataulussa ja kirjoita joka päivä. 
  • Ideoi kirjalle nimeä. Alan kyllästyä puhumaan pelkästään "trilleristä", joten työnimi olisi paikallaan!
  • Toteuta 12-tunnin haaste. Tässä haasteessa ajatus on kirjoittaa 12 tunnin ajan vuorokauden sisällä. Olen kehitellyt tälle jo aikataulun ja pohjan, joista kerron lisää myöhemmin tällä viikolla. Pysykää kuulolla!
Seuraavaksi voisin nauttia kupillisen teetä ja palan kakkua. Huomenna jatkuu!

perjantai 27. maaliskuuta 2020

Camp NaNoWriMo 1/2020: Mitä työstän?

Mitä kirjoitan: Romaania, jota aloin aktiivisesti työstää uudelleen kolme vuotta sitten ollessani vielä Australiassa. Instagramissa olen puhunut tästä projektista jonkin verran, joten jos seuraat minua siellä, juttu saattaa olla tuttu.

Missä vaiheessa olen tällä hetkellä?

Olen muutaman viikon ajan korjannut kirjan juonta todella hyvin tuloksin. Juoni on tiivistynyt ja monet tapahtumat ovat nyt loogisemmassa järjestyksessä. Olen myös todennäköisesti vihdoinkin ratkaissut kohdan, johon jäin jumiin noin vuosi sitten.

Sanoja käsikirjoituksessa: 55 550

Tällä hetkellä en osaa sanoa tarkasti, kuinka paljon kirjasta on kirjoittamatta, mutta sen tiedän, että työtä on paljon. Teen uuden arvion, kun olen saanut juonisuunnitelmaa vielä hiukan pidemmälle. Sitten muuta infoa!

Genre: trilleri + scifi

Sarja vai standalone: Sarjan ensimmäinen osa

Kenelle: kaikenlaisen rikoskirjallisuuden kuluttajille, jännityksestä ja mysteereistä pitäville, pitkien kirjojen ja kirjasarjojen ystäville, teknologiasta ja tieteestä kiinnostuneille

Minkä ikäisille: 16+

Muuta huomionarvoista:


  • Kirjan päähenkilö on nuori, mutta sisältö synkempää kuin nuortenkirjallisuudessa yleensä
  • Tarina ei kysy "Kuka?" vaan "Mitä?" ja "Miksi?"
  • Mukana on FBI-agentteja ja murhia, mutta juoni ei keskity ainoastaan niiden tutkimiseen
  • Tarinassa on sekä trillereistä tuttuja aineksia (murhat, tutkijahahmot, mysteerielementit, juonenkäänteet, pahikset) että spekulatiivisen fiktion piirteitä (pituus, maailmanrakennus, jatko-osiin ulottuvat juonikaaret, syvät henkilökaaret, vaarallinen teknologia, korkeat panokset)

tiistai 24. maaliskuuta 2020

Camp NaNoWriMo 1/2020: Mitä teen huhtikuussa?

Vuoden ensimmäinen NaNoWriMo-tapahtuma lähestyy ja valmistautuminen on täydessä vauhdissa. Palasin maaliskuun alkupuolella trillerisarjani pariin todella pitkän tauon jälkeen, enkä malttaisi enää odottaa kuukauden vaihtumista. Esittelen projektia tarkemmin seuraavassa postauksessa, mutta tärkeimmät tavoitteeni huhtikuussa ovat:
  1. Kirjoittaa 10 000 uutta sanaa tarinaan
  2. Jatkaa outlinen työstämistä, ehkä jopa saada se valmiiksi
  3. Luoda kirjoittamiselle rutiini ja pitää siitä kiinni

Tänä vuonna haluan myös dokumentoida kirjoittamista enemmän kuin aikaisemmin ja saada samalla eloa blogiin ja instagramiin. Huhtikuun Camp on täydellinen ajankohta aloittaa, sillä kirjoittamisesta tulee sen aikana osa päivittäistä elämää joka tapauksessa.
Blogiin olen kaavaillut ainakin tällaista sisältöä
  • Suunnitelmat viikon alussa & tilannepäivitys viikon lopussa
  • Insta-päivityksiä syventäviä/laajentavia postauksia
  • Kirja-arvioita ja muuta lukemiseen liittyvää
  • Inspiraationlähteitä
  • Pohdiskelua
  • Mahdollisia kokeiluja, esimerkiksi työskentelytekniikoita tai tunnettujen kirjailijoiden kirjoitusrutiineja

Instagram
  • Päivittäisiä postauksia kirjoittamiseen liittyvistä aiheista, edistymisestä ja fiiliksistä
  • Kysymyksiä seuraajille 
  • Ilmoitukset uusista blogipostauksista ja muusta mahdollisesti tärkeästä

Jos olet kiinnostunut aiheesta ja/tai kaipaat tekemistä/muuta ajateltavaa näinä kummallisina aikoina, pidä silmällä erityisesti instagram-tiliäni @loputonromaani 

Kommentteihin saa jättää ideoita ja toiveita sisällöstä, sekä täällä että Instagramissa! Mitä enemmän, sitä parempi, sillä tavoite on jatkaa tätä kynäilyn tallentamista koko vuosi. Nähdään parin päivän päästä ;)