keskiviikko 7. helmikuuta 2018

Jotta haasteet eivät loppuisi...





Sivujen välissä -blogin Hanna pyörittää puolen vuoden ajan bingo-muotoista YA-lukuhaastetta, johon päätin osallistua. En ole toistaiseksi oikein menestynyt lukuhaasteissa, mutta tämä yksilö sopii niin hyvin yhteen kirjahyllyni sisällön kanssa, että tilaisuuteen on pakko tarttua. Haasteen tarkat ohjeet löydät täältä.

Olen jo bongannut hyllystäni monta haastekohtiin sopivaa kirjaa, mutta varsinaista lukulistaa tai suunnitelmaa en ole ainakaan vielä tehnyt. City of Heavenly Fire pääsee täyttämään ensimmäisen kohdan, ja toivon että ehdin lukea helmikuussa vielä toisen YA-romaanin. Teen haasteelle oman sivun lähipäivinä ja päivitän edistymistäni sen jälkeen epäsäännöllisen säännöllisesti. Aion myös kirjoittaa haasteen kirjoista erilliset arviot. 


Ja tässä itse bingo





Ei minulla muuta toistaiseksi. Seuraavan kerran blogissa tapahtuu todennäköisesti viikon päästä, sillä olen torstaista lähtien reissussa enkä tule istuneeksi koneen ääressä ;) Osa reissusta kuluu tentin merkeissä, mutta sen jälkeen heittäydyn pariksi päiväksi vapaalle. Nähdään!

sunnuntai 4. helmikuuta 2018

Mitä luen nyt(#1/2018): Seitsemän sekalaista

Uusi kuukausi, osittain uudet kirjat. Minulla on aina useita kirjoja kesken yhtä aikaa, mutta nyt lista on paisunut turhan pitkäksi. Pyrin lukemaan ainakin puolet tämän postauksen kirjoista ennen seuraavan listan kokoamista. Sen jälkeen yritän myös pitää lukupinon pienempänä, jotta lukeminen nopeutuu. Mutta katsotaan, mitä tällä hetkellä urakoin.

Tenttikirjat




Pop, protesti, laulu - Tarja Rautiainen

Sivulla: 144

Ajatuksia

Teos käsittelee suomalaista populaarimusiikkia ja siinä tapahtuvia muutoksia 1960-luvulla. Aihe on ihan mielenkiintoinen, mutta väitöskirjan rakenne on todella raskaslukuinen. Tutkimuksessa esitellään tutkija toisensa perään, mutta varinaisesta analyysistä en ole toistaiseksi saanut otetta. On vaikeaa hahmottaa, mitä tutkimuksen tekijä itse haluaa aiheestaan sanoa. Tekstissä tulee jatkuvasti vastaan monimutkaisia virkkeitä ja turhia täytesanoja, joista suurimman osan olisi voinut karsia muokkaamatta tekstiä radikaalisti. Onneksi tämän täytyy olla luettu viimeistään keskiviikkona, sillä saan siitä riittävästi motivaatiota puskea itseni tekstin läpi.


Suomalainen estetiikka 1900-luvulla - Useita kirjoittajia (toimittanut Oiva Kuisma)

Ajatuksia

Olen lukenut teoksen loppupäästä yhden artikkelin, joten en voi vielä merkitä varsinaisesti sivumäärää. Lukemani artikkeli oli selkeä ja kiinnostava, mutta muuta en vielä osaakaan kokoelmasta sanoa. 


Muu tietokirjallisuus/non-fiction


FBI: Liittovaltion poliisin historia - Tim Weiner

Sivulla: 76

Ajatuksia: 

Lainasin tämän kirjan jo viime vuonna, mutta jostain syystä en päässyt silloin alkua pidemmälle. En jotenkin malttanut keskittyä siihen, vaikka aihe kiinnostaa minua suunnattomasti. Nyt teos on kuitenkin luettava kahden viikon sisällä, sillä en voi enää uusia lainaa. Olen oppinut jo paljon uutta FBI:sta ja saanut samalla apua oman kirjani kirjoittamiseen. Palaan teokseen vielä! 





Kaunokirjallisuus


City of Heavenly Fire - Cassandra Clare

Sivulla: 214

Ajatuksia

The Mortal Instruments -sarjan päätösosa on Clarea parhaimmillaan. Kirjailija on kehittynyt paljon. Tekstissä on valtavasti tunnetta, sellaista suloista sielun tuskaa. Tapahtumien kurssi kääntyy jatkuvasti uuteen suuntaan, mikä pitää lukijaa tiukasti jännityksessä. Uskon, että luen tämän loppuun viimeistään kuukauden puolivälissä. 


Muukalainen - Diana Gabaldon

Sivulla: 55

Ajatuksia:

Alku on erittäin lupaava! Toivon ehtiväni noin puoleenväliin helmikuun aikana, mutta sekin voi olla liian kunnianhimoinen tavoite. Olen joka tapauksessa iloinen siiitä, että olen vihdoin tarttunut Muukalaiseen.






Kolea talo - Charles Dickens

Sivulla: 25

Ajatuksia: 

Alun perusteella Kolea talo vaikuttaa varsin luettavalta klassikolta. Uskon pitäväni siitä, mutta en varmasti lue sitä kovin nopeasti. 900 sivua runsasta kerrontaa ottaa aikansa. Jos saan luettua neljäsosan helmikuun aikana, olen tyytyväinen.

Kun tein kuolemaa - William Faulkner

Sivulla: 20

Ajatuksia:

Koska Kolean talon lukeminen kestää pitkään, koin parhaaksi tarttua toiseen klassikkoon jotta pääsen niiden kanssa kunnolla alkuun. Olen lukenut kirjasta niin vähän, että ajatuksia ei ole vielä syntynyt. Tavoitteeni on lukea tämä loppuun viimeistään keskiviikkona.


Tässä tämän hetken lukulista. Tekemisen puutetta ei pääse tulemaan ihan lähikoina :D Seuraavan vastaavan postauksen julkaisen noin kahden viikon päästä. Mitä sinä luet nyt?

perjantai 2. helmikuuta 2018

Kuukausi kansissa(1/2018): Taiteiden tammikuu

Tammikuu oli hyvä kuukausi.

Opiskelin tasaiseen tahtiin, luin kaksi hyvää romaania, opin taiteesta, katsoin useita todella kiinnostavia tv-sarjoja, työstin romaanikäsikirjoitusta ja tapasin ystäviä. Kuukausi oli erittäin tasapainoinen, vaikka minulla on nyt käynnissä enemmän projekteja kuin aikoihin. Sain myös aikaiseksi tehdä blogille facebook-sivun (löydät sen nimellä The Books of My Life).

Luin yhteensä neljä kirjaa, mihin olen erittäin tyytyväinen. Usein tammikuut kuluvat puoliksi vuoden vaihtumisen aikaansaamassa hämmennyksessä, minkä takia pääsen kunnolla vauhtiin vasta helmikuussa. Tällä kertaa olin kuitenkin alusta lähtien pelissä mukana.


Luetut kirjat





Kuolleiden satama - Patricia Cornwell

Patricia Cornwell on kuulunut lempikirjailijoihini jo vuosia, eikä hänen romaaninsa pettänyt tälläkään kertaa. Kuolleiden satama tosin pääsi yllättämään: suurin osa tapahtumista on tiivistetty noin vuorokauden mittaiseen ajanjaksoon ja ne liikkuvat enimmäkseen päähenkilön pään sisällä. Aluksi olin hämmentynyt ratkaisusta, mutta kun totuin siihen, nautin lukemastani kovasti.

Päähenkilö Kay Scarpetta saa tutkittavakseen todella omituisen kuolemantapauksen, joka vaarantaa sekä hänen uransa että uuden tutkimuslaitoksen, jonka johtaminen on ollut vaikeaa alusta lähtien. Tapaukseen liittyy poliittista juonittelua, ammatillisia kiistoja ja melko karmivaa, mutta todella mielenkiintoista nanoteknologiaa. Kaiken kaikkiaan romaanin tunnelma on erittäin kireä ja jännitteinen, mikä kannustaa lukemaan kirjan nopeasti, jotta päähenkilön ja samalla lukijan ahdinko hellittäisi. 

Romaanin ainoa isompi puute on se, että en usko tarinan antavan yhtä paljon sellaiselle lukijalle, joka ei tunne Scarpetta-sarjan henkilöitä ja sarjan aikaisempia romaaneja. Romaanin kerronta keskittyy päähenkilön mielen liikkeisiin ja ihmissuhteissa ilmeneviin jännitteisiin, joita uuden lukijan olisi monin paikoin vaikea ymmärtää syvällisesti. Siksi suosittelen aloittamaan sarjan alkupäästä, jos Cornwellin tuotanto kiinnostaa.

Arvosana: 4/5

Prodigy - Marie Lu

Prodigy on Legend-trilogian keskimmäinen osa, joka sai sydämen rytmin kiihtymään. Romaani tarjoaa uutta tietoa trilogian maailmasta ja syventää henkilöitä ja henkilöiden välisiä suhteita. Marie Lu on myös todella taitava toimintakohtausten kirjoittaja. Kirjan loppu on suorastaan ilmiömäinen!

Trilogian tapahtumat sijoittuvat tulevaisuuden dystopiseen Amerikkaan, joka on jakautunut kahteen suureen valtakuntaan: Tasavaltaan ja Siirtokuntiin. Tasavaltaa pyörittää tehokas armeija, Siirtokuntien yhteiskunnasta ei tiedetä Tasavallassa juuri mitään. Päähenkilöt (armeijan tähtioppilas June ja tasavallan jahdatuin katulapsi Day) tutustuvat toisiinsa, kun Dayta syytetään Junen veljen murhasta. Tilanteesta kehittyy adrenaliinipitoinen seikkailu, jonka seurauksena molempien päähenkilöiden käsitys ympäristöstään muuttuu ratkaisevasti. Prodigy vie tapahtumia eteenpäin vauhdikkaasti ja välttää pudotuksen keskimmäisen osan loukkoon. 

Arvosana: 4,5/5





Vallankumouksia norsunluutornissa - Helena Sederholm

Vuoden ensimmäiseksi tenttikirjaksi valikoitui modernismia ja avantgardea käsittelevä kirjoituskokoelma, jonka Sederholm laati alunperin opetustarkoitukseen. Sen näkee teoksen rakenteessa: tekstit ovat lyhyitä, melko fragmentoituneita ja toistavat samoja asioita eri yhteyksissä. Ajoittaisesta vaikealukuisuudesta huolimatta teos on mielenkiintoinen ja ajatuksia herättävä. Se antaa mielestäni hyvän yleiskäsityksen modernismista ja avantgardesta ja niiden välisestä suhteesta. Kirjoituksissa painottuvat kuvataide ja teatteri. Kaipasin niiden rinnalle esimerkkejä kirjallisuudesta, mutta puute on kokonaisuuden kannalta pieni. 

Arvosana: 3/5


Kuvataiteilija taidemaailmassa - Vappu Lepistö

Vappu Lepistön väitöskirja käsittelee keskeisimpiä taiteilijamyyttejä, erilaisia taiteilijatyyppejä ja niiden suhdetta postmodernin ajan taiteilijoihin ja heidän käsitykseen itsestään. Teos on julkaistu vuonna 1991, joten siinä voi painottua sellaisia näkemyksiä, joita ei nykyään pidetä yhtä olennaisina. Jos tämän jättää syrjään, teoksella on paljonkin annettavaa. Tutkimus on pääosin selkeä ja helppolukuinen kokonaisuus, joka pohtii aihetta useista näkökulmista ja pyrkii antamaan monipuolisen käsityksen taiteilijoista, joita tutkimusta varten on haastateltu. Minun kannaltani oli mielenkiintoisinta tarkastella, minkälainen suhde omilla taidekäsityksilläni ja taiteilijaindentiteettiä koskevilla ajatuksillani on myytteihin ja toisaalta niitä vastustaviin ja niistä irrottautuviin näkemyksiin. Toisin sanoen: minkälaiseksi kirjoittajaksi koen itseni, miten selitän luovaa prosessiani ja miksi. Kirjoitan havainnoistani tarkemmin myöhemmin.

Arvosana: 4/5


Alunperin aioin kirjoittaa tässä postauksessa myös tv-sarjoista, mutta päätin jättää sen hiukan tuonnemmaksi, jotta teksti ei veny liian pitkäksi. Kirjoitan erillisen koosteen tai yhdistän tammikuun ja helmikuun sarjat samaan postaukseen, katsotaan. Seuraavassa postauksessa esittelen kirjat, jotka ovat tällä hetkellä luettavana ja jaan joitakin ajatuksiani niistä. Hyvää helmikuuta kaikille!