Sivut

maanantai 4. tammikuuta 2016

Kirjavuosi 2015: Ajatuksia ja tuntemuksia

Vuosi 2015 oli lukemisen kannalta sekä hyvä että huono. Hyvä siksi, että lähes kaikki lukemani kirjat olivat hyviä tai todella hyviä. Huono siksi, että arki tuli turhan monta kertaa väliin ja tuhosi lukurytmini -> luin lopulta huomattavasti vähemmän kuin oli tarkoitus. Olen kuitenkin tyytyväinen siihen, että luin enimmäkseen omia kirjoja. Kirjastossa en pahemmin edes käynyt, jotta vastaan ei tulisi liikaa houkutuksia.

Seuraavaksi vähän tarkempia ajatuksia kustakin lukemastani kirjasta, alkaen huonnoimmasta. Kirjojen nimiä klikkaamalla pääsee lukemaan, mitä olen ajatellut kirjoista lukemisen jälkeen. Jos kirjan nimen perässä on tähti, en ole vielä kirjoittanut siitä blogiarviota.



Vaikka Tulimeri ei ollutkaan kovin hyvä lukukokemus, en kadu sen lukemista tai sarjan aloittamista. Valitisin tämän sarjan sattumanvaraisesti tehdäkseni tutkimusmatkaa hiukan vanhempaan fantasiakirjallisuuteen. Tämä on sellaista aivot narikkaan -tavaraa, joka sopii välipalaksi vaativampien teosten lomaan. Aion lukea sarjan loppuun asti, mutta todennäköisesti pääsen seuraavan osan pariin vasta kesän tienoilla.



Salaseura on keskiverto rikosromaani, joka herätti mielenkiintoni Dibdinin muita teoksia kohtaan. Ei huono, mutta ei mullistavakaan. Jotain erilaista tässä kuitenkin oli, ja siksi aion lukea koko sarjan jossain vaiheessa. Ehkä yhden kirjan vuodessa.

























16. The Monster within - Kelly Hashway*


Rakastan Hashwayn Touch of Death -trilogiaa ja odotin innolla tätäkin kirjaa. Kirjailija on pyrkinyt nopeaan ja vetävään lukukokemukseen, mutta minun makuuni mentiin liian nopeasti eteenpäin. Henkilöihin ei ehdi syntyä kunnollista tunnesidettä kun kaikki on hetkessä ohi. Kaikki tapahtumat eivät ole oikein uskottavia eikä... En tiedä, jotenkin tämä ei vain kolahtanut niin paljon kuin toivoin.



15. Spirit Bound - Richelle Mead*

Tuntuu vähän hassulta puhua sarjan viidennestä osasta ennen kolmatta ja neljättä, mutta minkäs teet kun ne ovat parempia kuin tämä.

Spirit Boundia vaivaa ajoittainen uskottavuusongelma, jonka vuoksi se ei täysin vakuuttanut minua. Lukukokemus oli myös hämmentävä, sillä juonellinen sisältö rikkoi odotuksiani. Jotkut tapahtumat olivat hasussa järjestyksessä ja joidenkin merkitystä ei tiedostettu riittävästi.

Spirit Bound tarjoaa kuitenkin jännitystä ja asettaa odotuksia viimeistä osaa kohtaan. Vampyyrien yhteisössä tapahtuu jälleen uusia käänteitä ja mullistuksia, joiden seurauksista toivon kuulevani sarjan viimeisessä osassa. Eli ei tämä mikään turha osa ole!




Tämä osa puolestaan on sellainen sekametelisoppa, että välillä vähän nauratti. Tai hymyilytti. Paljon henkilöitä ja juonikuvioita. Ei täydellinen, mutta sen parissa kuitenkin viihtyy niin hyvin että lukeminen ei muutu turhauttavaksi. Parasta romaanissa on sen loppu, joka lähes pudotti minut tuolilta. Silloin ajattelin, että tämä sarja ei voi mitenkään päättyä hyvin.




Blood Promise sykähdytti minua tunnetasolla enemmän kuin sarjan aikaisemmat osat. Rose joutuu kohtaamaan muistoja, joista muodostuu raskas taakka. Mead on sisällyttänyt tähän paljon menetyksen tuskaa ja pohdintaa lupausten pitämisestä. Juoni on tässä osassa kaikkein tasaisin ja hidastempoisin. Myös uusi miljöö virkistää.


12. Teemestarin kirja - Emmi Itäranta*

Päällimmäisenä mieleen jäi utuinen tunnelma, joka kantoi tarinaa lähes loppuun asti. Kieli on kaunista, runollista, ehdottomasti ainutlaatuista. Dystopinen maisema on karu ja surullinen, mutta juonellinen ote lässähtää loppua kohden. Hehkutuksen perusteella olisi voinut odottaa enemmänkin. Tämä on hieno teos, mutta minä jäin kaipaamaan enemmän tapahtumia ja liikettä.



Prince of Thorns kuuluu vuoden erottuvimpiin lukukokemuksiin. Lawrence lähestyy fantasiaa omalla uniikilla tavallaan ja on onnistunut luomaan todella hätkähdyttävän päähenkilön. Odotan trilogialta paljon ja toivon pääseväni jatko-osien pariin kevään aikana.



Tunteita, tunteita, tunteita. Niitä Clare todella osaa kuvailla. Tässä on myös uudenlaista synkkyyttä ja vakavuutta, jotka kumpikin tekivät minuun vaikutuksen. Sarjan henkilöistä on tullut minulle rakkaita ja maailma on todella kiinnostava.


9. Gardens of the moon - Steven Erikson*


Olen vieläkin ihmeissäni siitä, mitä tulin lukeneeksi. Paljon tätä kunnianhimoisemmaksi fantasiakirjallisuus ei voi muuttua! Vuoden haastavin lukuprojekti, joka todella kannatti. Tarkoitus on kirjoitella tästäkin kirjasta ihan lähiaikoina.



8. City of Lost souls - Cassandra Clare*

Luin tämän loppuun vasta muutama päivä sitten, minkä takia en osaa vielä sanoa oikein mitään. Ajatukseni juoksevat suunnasta toiseen. Kaunis ja kauhistuttava kirja samanaikaisesti. Nyt vasta tajuan kunnolla, kuinka paljon välitän näistä henkilöistä ja kuinka paljon nautin Claren tyylistä. Voimakasta, vaikuttavaa kieltä... Pelottaa jo, mitä viimeinen osa tuo tullessaan. Itkenköhän itseni sekopäiseksi??

Onnellista on se, ettei minun tarvitse vielä hyvästellä varjometsästäjiä kokonaan. Kirjailijalta on tulossa vielä useita uusia samaan maailmaan sijoittuvia teoksia, jee! <3













Luin tämän uudelleen, koska ensimmäisestä lukukerrasta on jo pitkä aika ja yksityiskohdat hämärtyneet mieleni sopukoissa. Muistin pitäneeni kirjasta todella paljon, mutta jos olisin muistanut sen olevan näin hyvä, olisin tarttunut sarjaan uudelleen jo ajat sitten! Upposin täysin synkkään, pahaenteiseen tunnelmaan ja päähenkilöiden väliseen upeaan rakkauteen. Olen lumoutunut maailmasta, jonka Beautiful Creatures esittelee. Seuraava osa on jo aloitettu, ja lukemani perusteella se on vielä parempi kuin ensimmäinen.








































Jos haluat kauhistua perinpohjaisesti, valitse tämä kirja. Ei minulla muuta. Arvio kertoo olennaisimmat ajatukseni paremmin kuin osaan tähän kirjoittaa.


5. Tuhat loistavaa aurinkoa - Khaled Hosseini*

Lyhyesti ja ytimekkäästi: kyseessä on mielettömän upea romaani. Lukekaa ihmiset tämä, jos ette ole vielä sitä tehneet!

4. Narrin palvelija - Robin Hobb*

Robin Hobb on jo vuosia kuulunut lempikirjailijoihini, eikä tälle rakkaudelle näy loppua. Toivon tänä vuonna pääseväni eteenpäin hänen tuotannossaan. Hobbin teoksia suosittelen kaikille fantasian ystäville. Jos ei ole lukenut fantasiaa juurikaan, niin kannattaa kokeilla Hobbin Näkijän taru -trilogiaa. Voisin vannoa, että perinteisyydestään huolimatta trilogia onnistuu rikkomaan useita stereotypioita.



Ennen tämän kolmannen osan lukemista en pitänyt itseäni lainkaan Clare-fanina, mutta kun tartuin tähän, kaikki muuttui. Lumoava, ihana, kaunis jatko-osa. Kannattaa tarttua sarjaan jo ihan vain tämän kirjan takia!

2. Minä tapan - Giorgio Falletti*

Rikosromaanien timantti. Nimi kiinnitti huomioni kirjastossa ja kun lopulta sain tämän alulle, olin heti koukussa. Karmiva, piinaavan jännittävä ja psykologisesti mielenkiintoinen sarjamurhaaja-jahti, jota suosittelen kaikille genrestä pitäville! Enköhän tästäkin kirjoita blogiarvion joskus.



Tänä vuonna kävi niin hassusti, että luin parhaan kirjan ensimmäisenä. Sydämeni pakahtui ensin onnesta ja särkyi sitten tuhansiksi palasiksi. Maailma, kieli, henkilöt, juoni, rakastan niitä kaikkia täydestä sydämestäni. Jos seuraava osa tarjoaa samanlaisen tunnemyrskyn, niin olen varmaan aivan raunioina, ennen kuin sarja loppuu. Näiden kokemusten takia kannattaa lukea!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti