Sivut

keskiviikko 23. joulukuuta 2015

City of fallen angels - Cassandra Clare


Valentine on kukistettu, mutta se ei estä varjometsästäjien maailmaa järkkymästä uudelleen. Kun useita Valentinen sisäpiiriin kuuluneita varjometsästäjiä löydetään kuolleena, koko yliluonnolllinen yhteiskunta nousee jälleen varpailleen. Kuka murhaa varjometsästäjiä ja miksi? Samaan aikaan Clary painii huomattavasti henkilökohtaisemman ongelman kanssa. Jace on muuttunut etäiseksi ja vaisuksi. Kun tämän kummallisen käytöksen syy alkaa selvitä, Clary joutuu pohtimaan omaa toimintaansa uudestaan. Ovatko hänen valintansa käynnistäneet tapahtumaketjun, joka ei ole hänen hallittavissaan? 

* * *

City of Fallen Angels on melkoinen tunteiden vuoristorata. Varjometsästäjät ovat vasta selvinneet yhdestä tragediasta, joka ravisteli koko yhteisöä. Heille ei kuitenkaa suoda riittävästi aikaa toipumiseen, sillä uusi, vielä astetta henkilökohtaisempi murhe odottaa kulman takana. Menneisyyden valinnat ja perhetausta piinaavat useita henkilöitä, jotka ovat osaltaan mahdollistaneet tämän tapahtumaketjun. Erityisesti Jocelyn, Clary ja Jace kärsivät näistä asioista, kukin tahollaan ja hiukan eri syistä.

Ihmissuhteiden monenlaiset kiemurat ovat tämän osan keskeisin teema. Murhia kyllä selvitellään, mutta sivusta, välillä melkein huomaamatta. Jokaisella sarjan henkilöllä on jonkinlainen ihmissuhteisiin liittyvä tilanne päällä: Clary ei saa yhteyttä Jaceen, eikä Jace puolestaan uskalla avautua Clarylle kammottavista painajaisunistaan. Simon säätää Isabellen ja Maian kanssa eikä kumpikaan tytöistä sano suoraan, mitä he Simonista haluavat, Alec yrittää tulla sinuiksi Magnuksen monimuotoisen menneisyyden kanssa ja Jocelyn ja Luke valmistautuvat häihinsä. Useampi henkilö salaa jotain joltakin toiselta, minkä takia koko tarina on ajoittain sydäntäsärkevää luettavaa. Salaisuuksilla on aina hinta, ja tässä tapauksessa se on erityisen karvas maksettava.

Clare on taitava kuvailemaan henkilöiden välisiä suhteita ja erilaisten tunteiden sekamelskaa, itse asiassa todella taitava. Tämä puoli hänen tyylissään on vahvistunut sarjan edetessä, minkä ansiosta koko sarjasta on tullut mielenkiintoisempi. Kiinnitin erityistä huomiota havaintoihin, joita sarjan henkilöt tekevät toisistaan. Huomasin samalla, että minulla on nyt parempi käsitys kunkin henkilön ajatusmaailmasta kuin aikaisemmin. Arvelen, että juuri tämä näkökulmien laaja hyödyntäminen on avannut henkilöiden sisäistä maailmaa uudella tavalla.

Juonta tarkastellessa tulee kuitenkin sellainen olo, että ihmissuhteet korostuvat tässä hiukan liikaa. Murhat ja varsinkin tarinan edetessä hahmottuvat demoniset suunnitelmat tuovat juoneen jännitystä ja vaihtelua, minkä takia niihin olisi voinut keskittyä enemmän. Romaanin jälkimmäisellä puoliskolla onneksi näin tapahtuukin, tosin hyvin dramaattisin seurauksin.

Havahduin jossain vaiheessa huomaamaan, kuinka synkkiä sävyjä sarjan tapahtumat ovat saaneet. City of Fallen Angels on tunnelmaltaan aivan erilainen kuin esimerkiksi sarjan ensimmäinen ja toinen osa. On surua, kuolemaa, pahuutta, pelkoa, kaipuuta, syyllisyyttä, epävarmuutta, haavoittuvuutta. Lähes kaikessa on mukana jotain katkeransuloista, tuskallista tai vaikeaa. Keveys on hävinnyt, ja sen tilalle on tullut paljon pohdintaa sydämen asioista, niin ystävyydestä kuin romanttisesta rakkaudestakin. Vaikka kurkkua kuristaa, kun ajattelen miten tämä osa päättyy, olen iloinen tästä kehityskulusta. Tuntuu hyvältä välillä velloa, suorastaan rypeä sotkuisissa tunteissa ja henkilöiden tilanteen epäoikeudenmukaisuudessa. Ravistella kirjaa samaan aikaan kun päässä hakkaa kysymys: miksi, miksi näin tapahtuu? Onko tämän pakko mennä näin?

Hyvä kirja ja jatko-osa, ehdottomasti. Ei virheetön, mutta tuo kokonaisuuteen paljon uutta. Odotan paljon lopuilta osilta. Tästäkin olisi sanottavaa vielä vaikka kuinka, mutta kaikkien ajatusten avaaminen vaatisi niin monia juonipaljastuksia, että jätän ne myöhemmäksi.

4/5

maanantai 14. joulukuuta 2015

Vanhoja kirjaostoksia



Tämä postaus on roikkunut luonnoksissa varmaan siitä lähtien, kun olen ottanut kuvan tästä valtavasta kirjakokoelmasta, joka pääsi hyllyyni yhden kesän aikana. Taisi olla kesällä 2013, jos oikein muistan. Jostain syystä en saanut aikaiseksi jakaa näitä ostoksia silloin. Suurin osa kirjoista on ostettu divareista, kirpputoreilta ja muista kirjakaupoista, jotka myyvät "käytettyjä" kirjoja. Joka paikassa tuntui olevan jotain kiinnostavaa. No, milloin ei olisi, kun minä menen kirjakauppaan...

Olen jakanut kirjat kuukausittain ihan vain omaksi ilokseni:

Kesäkuu:

1. Tuhat loistavaa aurinkoa - Khaled Hosseini
2. Leijapoika - Khaled Hosseini
3. Palomuuri - Henning Mankell
4. Presidentin salaisuus - Anne Holt
5. Kuolleiden lejujen kesä - Antonio Hill
6. Ikuinen rakastaja - J.R. Ward
7. Across the Universe: Matka alkaa - Beth Ravis
8. Paranormaali - Kiersten White
9. Sinne missä maa päättyy - David Grossman
10. Damaskoksen rakastavaiset - Rafik Shami
11. Petturin merkki - Juan Gomez Jurado
12. Ennen routaa - Henning Mankell
13. Vanki - Jussi Adler-Olsen
14. Piin elämä - Jann Martel
15. Mayojen testamentti: Ylösnousemus - Steven Alten
16. Viisi - Ursula Poznanski
17. Kun suljen silmäni - S.J. Watson
18. Kirjavara - Markus Zusak
19. Valkoinen kuningatar - Philippa Gregory
20. Näkijän tytär - Kristiina Vuori
21. Lumiukko - Jo Nesbo

Heinäkuu:

22. Kuninkaiden koitos - George R.R.Martin
23. Veren imussa - Charlaine Harris
24. Kesytön - Elina Rouhiainen
25. Delirium - Lauren Oliver
26. Pandemonium - Lauren Oliver
27. Pahuus - Jan Guillou
28. A Discovery of witches - Deborah Harkness
29. Operaatio Troijalainen - Christian Rünnbacka
30. Hänen varjonsa tarina - Audrey Niffennegger
31. Kuoleman tahdissa - Anne Holt & Even Holt
32. Oikeus on sokea - P.D. James
33. Aurinkomyrsky - Åsa Larsson
34. Vish Puri & Kadonneen palvelijattaren tapaus - Tarquin Hall
35. Vish Puri & Nauruun kuolleen miehen tapaus - Tarquin Hall
36. Metsästäjät - Jussi Adler-Olsen
37. Nukketalo - Kristiina Ohlsson
38. Ja vuoret kaikuivat - Khaled Hosseini
39. Jazz tyttö peilaa - Anna Godbersen
40. The fault in our stars - John Green
41. Monteruccíon aurinko - Laurent Gaude
42. Krypta - Kate Mosse

Elokuu:

43. Yliluonnollisesti - Kiersten White
44. Jokapäiväinen elämämme - Riikka Pelo
45. Loputon uni & Hopealantti - Anna Jansson
46. Carrie - Stephen King
47, Kova tuomio - Michael Connelly
48. Kivun jäljet - Karin Slaughter
49. Pelon huone - Karin Slaughter

Jotkut näistä olen lukenut, suurinta osaa en. Jospa ensi vuonna... :D

perjantai 11. joulukuuta 2015

Beautiful Creatures - Kami Garcia & Margaret Stohl

Ethan Wate on kyllästynyt kotikaupunkiinsa, jossa ei ikinä tapahdu mitään. Mikään ei muutu, ihmiset eivät vaihdu, asenteet eivät hievahdakaan paikoiltaan. Jos se olisi mahdollista, hän lähtisi pois eikä koskaan tulisi takaisin. Mutta kun Lena Duchannes muuttaa setänsä luo Gatliniin, Ethanin käsitys maailmasta murenee palasiksi. Lena on älykäs, vakava, salaperäinen ja runollinen; kaikin tavoin erilainen kuin muut. Lisäksi Lenalla on salaisuus, joka erottaa hänet ihmisten maailmasta: hän on loihtija - noidan kaltainen, mutta hänen voimansa ovat ennen kaikkea elementaalisia ja hämmentävät vahvuudessaan jopa hänen sukulaisiaan. Tutustuessaan Lenaan Ethan tutustuu myös kokonaiseen maailmaan, joka on elänyt omien sääntöjensä mukaan yleisesti tutun todellisuuden rinnalla. Mutta voiko niiden välille rakentaa sillan, joka kestää?

* * *

Beautiful Creatures valikoitui lukulistalleni tänä vuonna onnekkaan sattuman kautta. Löysin kesällä koko sarjan Suomalaisen Kirjakaupan alennuslaarista. Olin jo pitkään aikonut lukea sarjan loppuun, ja kun alennusmyynnit tarjosivat täydellisen tilaisuuden ostaa se osaksi alati kasvavaa kirjakokoelmaani, päätin ryhtyä toimeen. Beautiful Creatures jäi vahvasti mieleeni jo ensimmäisellä lukukerralla, mutta jos olisin muistanut sen olevan näin hyvä, en olisi missään tapauksessa jättänyt sarjaa roikkumaan näin pitkäksi aikaa.

Pidän Ethanista aivan valtavasti. Hän on fiksu, rehellisesti kunnollinen poika, joka näkee ihmiset sellaisina kuin he ovat, niin hyvässä kuin pahassa. Hänen havaintonsa pienen kaupungin sosiaalisesta ilmapiiristä ovat tarkkoja ja usein niin älykkäitä, että niistä lukiessa huomaa virnuilevansa niin kuin silloin, kun on juuri löytänyt takin taskusta setelin, jonka ei kaiken järjen mukaan olisi pitänyt olla siellä. Ethan uskaltaa unelmoida suurista, epätodennököisen tuntuisista asioista, ja kun Lena ilmestyy hänen elämäänsä, hän jaksaa taistella, hän jaksaa etsiä keinoa olla osa Lenan yliluonnollista ja monella tavalla hyvin kummallista elämää. Ethanin ymmärrys on koetuksella useita kertoja, mutta hän ei anna sen lannistaa itseään. Jos kaikki tytöt kohtaisivat tällaisen pojan elämänsä aikana, voisin vannoa, että maailmasta tulisi parempi paikka.

Lena puolestaan vetoaa sieluun epäoikeudenmukaisen, riipaisevankin elämäntarinansa vuoksi. Hänen voimansa aiheuttavat jatkuvasti vaikeuksia missä tahansa hän onkaan, eikä hänen elämässään ole ollut juuri lainkaan pysyvyyttä. Koulunkäynti ja ystävystyminen ihmisten kanssa on aina kaatunut. koska ihmiset ovat alkaneet pelätä häntä ja omaksuneet toisten negatiiviset mielipiteet. Lena haaveilee normaalista lukiolaisen elämästä, mutta Gatliniin tullessaan hän on jo menettänyt uskonsa unelmiin. Hän vetäytyy ihmisten seurasta odottaen, että kaikki hyljeksivät häntä niin kuin ennen. Kun hän tapaa Ethanin, hänen sydämensä täyttää ristiriita: hän on onnellinen Ethanin seurassa, mutta uskoo olevansa tälle vaaraksi. Tämä emotionaalinen konflikti ja sen vaikutukset ensirakkauden alkutaipaleeseen kuvataan osuvasti. Välillä kaikki on vähällä tuhoutua, mutta Ethanin ja Lenan välinen rakkaus löytää lopulta tiensä pinnalle. Aina vain uudestaan.

Ja voi kuinka kaunis heidän rakkautensa onkaan. Ethanin ja Lenan välille kehittyy ainutlaatuinen yhteys, joka korjaa kummankin haavoja ja kehittää heitä ihmisinä. Heidän suhteessaan on myös tietynlainen väistämättömyyden tuntu, aivan kuin se olisi luonnonvoima, jota ihminen ei voi koskaan hallita. Kuten luonnolla, tällä rakkaudella on valta luoda ja tuhota yhtä aikaa. Vielä on epäselvää, mille puolelle heidän tarinansa lopulta asettuu, mikä lisää jännitystä jatko-osien kannalta.

Vaikka Beautiful Creatures on niittänyt mainetta yhtenä 2000-luvun vahvimmista rakkaustarinoista, sillä on runsaasti muitakin ansioita. Romaani käsittelee muunmuassa koulukiusaamista, joka on oikeastaan melko harvinainen teema nuorille suunnatussa fantasiakirjallisuudessa. Lenaa syrjitään koko kaupungin voimin: vanhemmat lietsovat lapsiaan suhtautumaan varauksellisesti kaikkiin muukalaisiin, mutta kun on kyse kaupungin pahamaineisen erakon, Macon Ravenwoodin siskontyttärestä, koko homma karkaa täysin käsistä. Kirjailijat onnistuvat osoittamaan, kuinka järjetöntä kiusaaminen on ja kuinka naurettavin perustein ihmiset voivat muodostaa mielipiteensä toisesta. Toinen keskeinen teema on läheisen ihmisen kuolema ja sen jäljessä sieluun asettuva suru. Ethan on menettänyt äitinsä hiljattain, ja tämän menetyksen jäljet näkyvät joka päivä hänen kotonaan. Läheinen perheystävä Amma on ottanut talossa huoltajan roolin, ja Ethanin isä on lukkiutunut työhuoneeseensa pysyäkseen piilossa maailmalta. Elämä kulkee huterilla raiteilla, mutta kulkee kuitenkin. Uskon, että jokainen lukija joka on joskus menettänyt jonkun rakkaan, pystyy aistimaan Ethanin elämäntilanteen todenmukaisuuden. Beautiful Creatures on syvällinen romaani - syvällisempi kuin sen markkinoinnin perusteella voisi päätellä.

Myös romaanin maailma on omaa luokkaansa. Taikuus sidotaan henkilöiden persoonaan ja mielialoihin todella kiehtovalla tavalla. Yliluonnolliset voimat virtaavat heissä yhtä voimakkaasti kuin veri, ja niillä on sekä fyysisiä että henkisiä vaikutuksia niin käyttäjäänsä kuin käyttäjän läheisiinkin. Kuvaukset ovat näyttäviä ja kokonaisvaltaisia. Taikuudessa on tässä miljöössä jotakin hyvin synkkää, ripaus goottilaisuutta yhdistettynä Yhdysvaltojen eteläisten osavaltioiden kulttuuriin ja mytologiaan. Yliluonnolliseen suhtaudutaan vakavasti ja sen vaarat ovat välillä konkreettisesti läsnä, välillä piilossa kulman takana. Kaiken kaikkiaan kiinnostava keitos, joka varmasti sakenee jatko-osissa.

Jatkan kehujen listaa vielä sanomalla jotakin tämän kirjan kielestä. Se on runsasta ja elinvoimaista ja korostaa milloinkin käsillä olevaa teemaa tai tunnelmaa. Lukukokemus oli myös huomattavasti autenttisempi, kun luin kirjan englanniksi. Etelävaltiolaista murretta on mahdotonta vangita suomen kieleen sellaisena kuin se on alkuperäiskielessä, luonnollisesti. Tässä tapauksessa kielellä on paljon merkitystä miljöön ja sosiaalisen kulttuurin ymmärtämisen kannalta. Se kaikki herää paremmin eloon alkuperäiskielisenä.

Ainoa puute, joka silloin tällöin nousi mieleen, on lievä juonenkulun epätasaisuus. Joistakin tilanteista siirrytään turhan nopeasti pois, toisiin jäädään jumittamaan ilman selkeää syytä. Aivan kaikki mielenkiintoiset yksityiskohdat eivät pääse loistamaan niin paljon kuin olisi mahdollsta, mutta ehkäpä jatko-osat korjaavat tämän aukon.

Loppukaneetiksi: Tämä on todella hyvää young adult -fantasiaa. Onneksi minulla on kaikki jatko-osat olemassa. Kannattaa antaa mahdollisuus tälle, jos et ole vielä sitä tehnyt!

4,5/5

perjantai 4. joulukuuta 2015

Liebster Award



Todella vaiheessa -blogin Reta lennätti viikkoni iloksi Liebster Awardin ja siihen kuuluvan haasteen. Homma toimii näin:

  1. Linkkaa palkinnon antajan blogi postaukseesi.
  2. Laita palkinto esille blogiisi.
  3. Vastaa palkinnon antajan  esittämään 11 kysymykseen.
  4. Nimeä 5-11 blogia, jotka mielestäsi ansaitsevat palkinnon ja joilla on alle 200 lukijaa,
  5. Laadi 11 uutta kysymystä, joihin palkitsemasi bloggaajat puolestaan vastaavat.
  6. Kerro palkinnosta valitsemillesi bloggaajille ja linkkaa oma postauksesi heille, jotta he saavat tietää, mistä on kyse.

RETAN KYSYMYKSET

1. Minkä elokuvan näit viimeksi?

Star Wars, Episodi 3. Sitä ennen aivan hiljattain Matkijanärhen toisen osan. Pakko mainita sekin, koska Nälkäpeli-elokuvat vain ovat niin hienoja. Tämä viimeinen on ehkä kaikkein vaikuttavin.

2. Kuvaile unelmakirjaasi.

Hmm, tämä onkin aika haastava kysymys. Minulla on monipuolinen maku, ja pyrin jatkuvasti laajentamaan fiktiivistä mukavuusaluettani. Joitakin yhtäläisyyksiä lempikirjojeni välillä kuitenkin on. Unelmakirjassani on ainakin kiinnostavaa miljöö, sujuva ja yllättävä juoni, erilaisia ja monikerroksisia henkilöitä, paljon tunnetta ja kaunista kieltä. Unelmakirjan täytyy herättää ajatuksia ja tunteita, ravistella minua pintaa syvemmältä. Liian raskas se ei ole - siinä on varmasti enemmän rakkautta kuin vihaa, enemmän iloa kuin surua. Toisaalta nautin kovasti kirjoista, jotka antavat mahdollisuuden käsitellä vaikeita tunteita, Unelmakirjassani kuvataan siis myös vaikeita teemoja, luultavasti ihmissuhteiden ja merkittävien elämäntapahtumien kautta. Rakastan mysteerejä Genreltään unelmakirjani sijoittuu todennäköisimmin joko rikoskirjallisuuteen tai spekulatiiviseen fiktioon. Se voisi olla myös historiallinen teos. Tai kaikkia näitä kolmea. Tätä listaa voisi jatkaa loputtomiin, mutta tämä antaa varmaan jonkinlaisen käsityksen.

3. Liittyykö sinulla lukemiseen jotain rituaaleja? (Esim. aina pitää olla teetä tai kietoutuneena tiettyyn vilttiin)

Kyllä, lukemiseeni liittyy ehdottomasti tapoja ja rituaaleja, Aina kun arki sallii, varaan päivästä aikaa, jonka omistan täysin lukemiselle. Keitän teetä, asetun mukavasti nojatuoliin, sohvalle tai sänkyyn, kasaan viereeni pinon kirjoja ja käyn lukemaan. Usein kertaan mielessäni, mitä kirjassa on aikaisemmin tapahtunut ja aloitan lukemisen vasta sen jälkeen. Sarjojen jatko-osien kohdalla ajatukseni kulkevat keskeisten henkilöiden elämässä ja tunteissa aivan kuin kertaisin ystäväni kanssa käytyä keskustelua tai muistelisin edellistä ulkomaan matkaani. Jos aloitan uuden kirjan, käytän vähän aikaa vain katselemalla ja tunnustelmalla sitä, samalla miettien vaikkapa, millaisia odotuksia minulla on kirjaa kohtaan ja kuinka innostunut olen sen lukemisesta. Valitettavasti kiire tulee usein tielle ja lukeminen täytyy ujuttaa pienissä pätkissä sinne minne mahtuu.

Lukemani kirjat ovat jo jonkin aikaa valikoituneet melko järjestelmällisesti. Aloitan uusia sarjoja vasta kun keskeneräiset on luettu loppuun, luen kirjoja ennalta suunnitellussa järjestyksessä ja niin edelleen. Tämänkin voi laskea rituaalien joukkoon. Minulla on yleensä useampi kirja kesken samanaikaisesti, mikä aiheuttaa välillä valinnan vaikeutta. Olen ottanut tavaksi laitan ne jonkinlaiseen tärkeysjärjestykseen. Saatan esimerkiksi päättää etukäteen, että luen tänään jotakin kirjaa enemmän kuin toista tai keskityn täysin yhteen kirjaan. Seuraavana päivänä vaihdan "tärkeimmäksi" kirjaksi jonkun toisen. Muitakin rituaaleja varmaan on, mutta nyt ei tule mieleen enempää.

4. Minkälainen ihminen olet juhlissa?

Lyhyesti ja ytimekkäästi: iloinen, eläväinen ja sosiaalinen. Tämä ilmenee eri tavalla riippuen siitä, millaisista juhlista on kyse, mutta pääsääntöisesti nautin juhlista ja se myös näkyy. Sosiaaliset tilanteet, musiikki, hyvä seura ja ruoka/juoma sytyttävät minut aina. Lähden mukaan yhteiseen tekemiseen, keskustelen niin monen ihmisen kanssa kuin ehdin ja tutustun aktiivisesti niihin vieraisiin, joita en ole aikaisemmin tavannut. Nauran paljon ja saatan hyvinkin keksiä lennosta jonkin ohjelmanumeron koko porukan iloksi. Olen niitä ihmisiä, jotka viihtyvät parhaiten silloin kun muutkin viihtyvät, joten jos voin tehdä jotain ilmapiirin eteen, teen sen vaistomaisesti. Tämä ilmenee varsinkin silloin kun olen itse juhlien järjestäjä.  

5. Onko e-kirjoilla tulevaisuutta? Entä paperikirjoilla? Kirjakaupoilla?

E-kirja on tällä hetkellä muoti-ilmiö, mutta en usko sen syrjäyttävän paperikirjaa. E-kirjat valtaavat varmasti vielä lisää alaa kirjallisuuden kentällä ja saattavat houkutella uusia ihmisiä lukemisen pariin. Keksintö on hyvä ja toimii varmasti joissakin tilanteissa vähintään yhtä hyvin kuin painettu versio. E-kirjat ovat usein edullisia, mikä on ehdottomasti etu. Niitä on myös helppo koota yhteen paikkaan suurikin määrä. Toisaalta, jos lukulaite hajoaa, voi menettää valtavan kokoelman kirjallisuutta kerralla.

Minulle lukeminen on aidoimmillaan paperikirjaa lukiessa, joten suosin painettua vaihtoehtoa aina kun se on mahdollista. Uskon, että moni muukin intohimoinen lukija kokee näin.

Uskon, että sekä e-kirjoilla että paperikirjoilla on edessään vahva tulevaisuus ja että jossain vaiheessa paperikirjoja aletaan arvostaa aiempaa enemmän. On eri asia pitää rakasta teosta konkreettiseena esineenä kädessä, käännellä sen sivuja omin käsin kuin näppäillä näyttöjä. Kun ihmiset alkavat kaivata tätä kokemusta, he siirtyvät paperikirjoihin tai todennäköisesti ainakin lisäävät paperikirjojen lukemista ja ostamista.

6. Kenen kirjailijan työhuoneessa haluaisit olla kärpäsenä katossa? Elävä tai kuollut, kumpikin käy.

Tähän on mahdotonta antaa yhtä vastausta, joten mainitsen muutaman.

  • Michael Connelly. Olisi hienoa nähdä esimerkiksi, millaista tutkimustyötä hän tekee rikostarinoidensa eteen.
  • Robin Hobb. Millaisessa ympäristössä hän on luonut upeat, monikerroksiset hahmonsa ja kiehtovat taikuuden muodot?
  • George R.R.Martin. Mitä kaikkea tapahtuu tämän miehen työhuoneessa? Miten kirjoittamisprosessi etenee? Me kaikki odotamme hänen seuraavaa mestariteostaan, mutta mitä hän tekee?
  • Carlos Rui Zafon. Olisi kiehtovaa tietää, millaisessa tilassa hänen kauniit, koskettavat romaaninsa ovat syntyneet. Keskittyykö hän täysin kirjoittamiseen vai onko hänellä vierellään kenties viinipullo ja hyvää syötävää? Kuunteleeko hän musiikkia? 

7. Kummasta pidät enemmän, kirjojen ahmimisesta ja vai rauhallisesta makustelusta?


Pääsääntöisesti pidän enemmän rauhallisesta lukemisesta. Haluan kunnioittaa lukukokemusta ja kirjaa antamalla sille riittävästi aikaa. Olen pohdiskeleva ihminen, joten kirjallisuus tarjoaa minulle paljon ajattelemisen aihetta. Mutta jos kirja kerta kaikkiaan imaisee mukaansa, saatan lukea sitä lähes taukoamatta kunnes pääsen viimeiselle sivulle. Tämäkin siis joskus vaihtelee.


8. Kuinka järjestelmällinen olet?


Riippuu valtavasti tilanteesta. Jos haluan ja minulla on aikaa, pystyn olemaan todella järjestelmällinen ja tehokas. Olen taitava organisoimaan ja suunnittelemaan esimerkiksi juhlia, erilaisia projekteja ja reissuohjelmia, mutta arki pakottaa usein improvisoimaan. Jos elämään astuu kiire, esimerkiksi kotityöt kärsivät siitä heti. Mieleni on yksinkertaisesti täynnä muista tärkeämmistä asioista enkä muista edes ajatella sitä, ovatko kaikki vaatteet kaapissa ja kaikki astiat tiskattu. 

9. Oletko innostunut jostakin viiimeaikaisesta muoti-ilmiöstä, kuten karppauksesta, Room Escapesta, lankuttamisesta tai pastellinvärisistä hiuksista?


Aikuisten värityskirjat! Niistä tykkään. Minulla on yksi, mutta en ole ehtinyt värittää sitä vielä loppuun. Valitettavasti. Värittäminen on todella rentouttavaa. Aion ehdottomasti ostaa värityskirjoja lisää. Joku eläinaiheinen olisi kiva hankkia seuraavaksi. Myös room escapea olisi hauska kokeilla.

10. Kirjasarja vai yksittäinen romaani?


Kirjasarjat ovat minun juttuni, ehdottomasti. On mahtavaa uppoutua samojen henkilöiden elämään pitkäksi aikaa. Kirjasarjat antavat sekä kirjailijoille että lukijoille sellaisia mahdollisuuksia, jotka eivät ole yksittäisten romaanien kohdalla toteutettavissa. Laajempia ja useampia juonikuvioita, syvempää juonikuvausta, monimutkaisempia maailmoja... Sen sellaista. Nautin myös standaloneista, mutta hyvää kirjasarjaa ei voita mikään.


11. Missä maisemassa mielesi lepää?


Hauskaa, juttelin tästä kämppikseni kanssa viime viikonloppuna. Mieleni rauhoittuu veden äärellä. Saimaan rannoilla, Vuoksen varrella, merellä. Aurinkoinen, sininen taivas, lempeä tuuli, veden liplatus... Voi. Näitä asioita rakastan luonnossa. Matkustellessa on tullut vastaan paikkoja, joihin voisin palata aina vain uudestaan. Esimerkiksi Teneriffan etelärannikolla Playa de las Americasissa sijaitseva rantakatu hävittää kaikki huolet sydämestäni, erityisesti auringonlaskun aikaan. Toinen mainitsemisen arvoinen paikka on La Gomeran vuoristossa sijaitseva Garajonayn kansallispuisto, jota olen päässyt ihailemaan kaksi kertaa. Kun kävelen laakeripuiden seassa uskomattoman raikkaassa ilmassa, voin tuntea kehossani koko maailman ihmeellisyyden. Todellakin satumainen paikka. Kieteytettynä kaikki kauniit, lämpimät, palmuiset maisemat tehoavat varmasti levottomaan mieleen.


* * *

Lämmin kiitos Retalle tunnustuksesta! :) Minä annan palkinnon Kasoittain kauniita sanoja -blogin Ellenille. Olisi mukavaa palkita useampikin blogi, mutta sopivia ei tahdo löytyä.


MINUN KYSYMYKSENI



  1. Onko kirja saanut sinut itkemään? Jos on, mikä kirja se oli?
  2. Mikä kirja ansaitsisi mielestäsi enemmän huomiota? Miksi?
  3. Jos olisit romaanihenkilö, millainen henkilö olisit?
  4. Minkä kirjasarjan/kirjan maailmaan haluaisit päästä vierailemaan tai asumaan? Miksi?
  5. Kuinka voimakkaasti eläydyt kirjoihin ja elokuviin?
  6. Millainen olisi sinun henkilökohtainen dystopiasi? Entä utopia?
  7. Mitkä kirjat aiot ehdottomasti lukea ensi vuoden aikana?
  8. Minne haluaisit matkustaa?
  9. Elätkö mieluummin rutiinien mukaan vai vaihtelevaa, spontaania elämää?
  10. Mitä odotat ensi vuodelta?
  11. Listaa kolme asiaa, joita et usko koskaan tekeväsi.