maanantai 1. elokuuta 2016

Luettavaa ja blogattavaa(7&8/2016): Tärkeysjärjestys

Tämä kesä on ollut lukemisen suhteen niin surkea, että ihan hävettää. Taisin astua taas siihen samaan optimistisuuden ansaan: kuvittelin, että nyt olisi enemmän aikaa ja energiaa lukea kuin opiskelun lomassa. Nope, not at all! Kesätyöt täyttävät viikot niin täydellisesti, että lukeminen on ylellisyys, johon jää ehkä vähän aikaa kerran tai kaksi viikossa huilaamisen, syömisen, arkisten asioiden ja sosiaalisten rientojen jälkeen. Lukemisen kuihduttua olemattomiin myös blogihiljaisuus alkoi venyä. Hassua, kuinka nopeasti kirjallisuudesta voi irtautua niin paljon ettei enää tiedä, mitä siitä oikein kirjoittaisi. 

Heinäkuun lähestyessä loppuaan päätin kuitenkin, että nyt on aika ottaa askel kohti oikeaa raidetta ja miettiä, mitä seuraavaksi. Listasin rästitekstit ja tutkin kirjahyllyni läpi pohtien, mitkä kirjat auttaisivat minut parhaiten jumituksen yli. Alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen kokosin elokuuta varten 20 kirjan listan niistä kirjoista, jotka ovat jo kertaalleen olleet lukulistalla tämän vuoden aikana. Halusin muistuttaa itseäni siitä mitä oikeastaan halusinkaan eniten lukea tänä vuonna. Näistä kirjoista yritän sitten vielä valita muutaman kaikkein tärkeimmän aloitettavaksi elokuun alkupuolella. Heinäkuussa jäi lista kokonaan julkaisematta, joten voisin lukea kahden kuukauden edestä (niin varmaan xD) ! 

Lista näyttää tältä:

  1. City of Heavenly Fire - Cassandra Clare
  2. Beautiful Chaos - Kami Garcia & Margaret Stohl
  3. King of Thorns - Mark Lawrence
  4. Torment - Lauren Kate
  5. Deadhouse Gates - Steven Erikson
  6. The Mime Order - Samantha Shannon
  7. Unravel Me - Tahereh Mafi
  8. Shadow of Night - Deborah Harkness
  9. Aamunkoi - Stephenie Meyer
  10. Kivun jäljet - Karin Slaughter
  11. Musta tuli - C.J.Sansom
  12. Ruumiin todistus - Patricia Cornwell
  13. Pimeyden rakastaja - J.R.Ward
  14. Legend - Marie Lu
  15. Cinder - Marissa Meyer
  16. Shadow and Bone - Leigh Bardugo
  17. The Summoner - Gail Z. Martin
  18. Muukalainen - Diana Gabaldon
  19. Kapina laivalla - John Boyne
  20. Anna Karenina - Leo Tolstoi

Blogin puolella yritän luoda jonkinlaisen rytmin uudelleen ja saada ainakin muutaman rästipostauksen ulos uusien ideoiden ohella. Yksi haastetekstikin olisi kirjoitettavana.

Näillä mennään ainakin kuuakausi eteenpäin. Miten teidän kesä on sujunut? Oletteko lukeneet niin paljon kuin haluaisitte?

maanantai 20. kesäkuuta 2016

Luettavaa ja blogattavaa(6/2016): Sekalaisia oman hyllyn kappaleita

On vähän hassua julkaista kuukauden lukulista tässä vaiheessa, kun kuukaudesta on jo yli puolet ohi, mutta teen sen silti rutiinien tähden. Nyt oli jo kevyesti haastavaa löytää omien kirjojen joukosta lukemattomia kirjoja, jotka oli järkevää laittaa listalle. Sarjojen jatko-osia odottaa hyllyssä vaikka millä mitalla, mutta ensin pitäisi saada edelliset osat luettua... Ehkä vielä joskus tämän vuoden puolella!

Lista näyttää tällä kertaa tältä:

  1. Näkijän tytär - Kristiina Vuori
  2. Vish Puri & Kadonneen palvelijattaren tapaus - Tarquin Hall
  3. Labyrintti - Kate Mosse
  4. Jumalat juhlivat öisin - Donna Tart
  5. Kuolleiden lelujen kesä - Antonio Hill
  6. Neitsytkivi - Michael Mortimer
  7. Kun suljen silmäni - S.J.Watson
  8. Viisi - Ursula Boznanski
  9. Kuudes mies - John Boyne 
  10. Kylmäveristen klubi - Charlaine Harris 

En aseta tällä kertaa kummempia lukemisen tavoitteita. Olen iloinen jo siitä, jos saan aikaiseksi asettua lukemaan edes muutamana päivänä. Bloggaamisen osalta pyrin saamaan ainakin muutaman rästipostauksen ulos vielä ennen heinäkuuta, jotta pääsen joskus miettimään uusia tekstejä. Alkukesä on ollut jotenkin levoton: töitä, kulkemista kahden kodin välillä, menemistä ja tekemistä, väsymystä... Mutta joku päivä on vain istuttava alas kirjoittamaan. Tämä bloggaamattomuus alkaa jo tympiä!

Mitä teidän kesäkuuhun kuuluu?

maanantai 13. kesäkuuta 2016

Blogger Recognition Award



Nina Mari Tarinoiden syvyyksistä kävi pudottamassa minulle tämän blogipalkinnon: lämmin ja ilahtunut kiitos sinne suuntaan! :)

Homma toimii näin:


  • Kirjoita palkinnosta postaus logoineen
  • Kerro lyhyesti (tai pitkästi), kuinka aloitit bloggaamisen
  • Anna ohjeita/vinkkejä aloitteleville bloggaajille
  • Mainitse ja linkitä blogi, jotka sinut palkitsi
  • Nimeä 10 blogia palkinnonsaajiksi

* * *

Kuinka minusta tuli bloggaaja?

Kiinnostuin blogeista tosissani lukiovuosina, kun aloin lukea yhden kaverin blogia. Jossain vaiheessa aloin harjoitella bloggaamista jakamalla lyhyitä tarinoita elämästäni, julkaisemalla runoja, pohtimalla maailmaa. Samoihin aikoihin pääsin lukemiseen kiinni tiukemmin kuin pitkään aikaan, ja kun menestyin lukion äidinkielessä yhä paremmin, ajatus kirjablogin perustamisesta alkoi houkutella valtavasti.

Odotin kuitenkin jonnekin vuoden 2012 tienoille ennen kuin ryhdyin tosissani kehittämään bloggaamistani. Loin silloin pohjan tälle blogille ja kirjoitin ensimmäisiä arvostelujen räpellyksiä yliopisto-opintojen keskellä. Aluksi blogin toiminta oli erittäin hajanaista ja päämäärätöntä, mutta opintojen edetessä oivalsin, että minulla ihan oikeasti on sanottavaa kirjallisuudesta. Tajusin, kuinka hienoa olisi jakaa lukukokemuksia toisten innokkaiden lukijoiden kanssa ja tallentaa omia ajatuksia kirjallisessa muodossa. Samoihin aikoihin aloin työstää omaa fiktiota aiempaa totisemmin. Tästä syntyi toinen blogi, jossa keskityin pohtimaan fiktion kirjoittamisen kiemuroita. Sain runsaasti positiivista palautetta, mikä kannusti jatkamaan. Seuraava ratkaiseva askel oli englanninkielisten kirjablogien avautuminen: löysin todella lyhyellä aikavälillä useita kirjablogeja, joiden kirjoittajia voisi hyvinkin kutsua sisällöntuottamisen ammattilaisiksi. Lukulistallani on nykyäänkin toistakymmentä niistä blogeista, jotka silloin löysin. Englanninkieliset bloggaajat avasivat myös ovia sellaisen kirjallisuuden pariin, josta Suomessa ei ole vielä kuultukaan. Niin kuin arvata saattaa, minussa syttyi palava halua lukea lisää, lisää, aina vain lisää. Tutustuin jopa muutamaan yhdysvaltalaiseen kirjailijaan, joiden kanssa aloin pitää tiiviisti yhteyttä. Pian myös suomalainen kirjabloggaajien yhteisö alkoi tulla tutuksi. Tiivistettynä: blogimaailman mahdollisuudet avautuivat minulle yhdellä rysäyksellä, ja loppu on historiaa. Minulla oli yhtäkkiä valtavasti energiaa ja tahtoa luoda blogi, jolla olisi annettavaa laajemmallekin yleisölle, ja sillä tiellä ollaan tälläkin hetkellä.

Tie tähän pisteeseen on ollut monivaiheinen, eikä tämä teksti tuo esiin lähellekään kaikkia yksityiskohtia. Kuitenkin on selvää, että matkalla on ollut sekä kiviä että ruusuja, ja paljon on pitänyt tehdä töitä. Mitä enemmän aikaa käytän bloggaamisen parissa, sitä enemmän siihen kiinnyn, enkä osaa kuvitella lopettavani. Etsin tietoisesti keinoja kehittyä ja laajentaa blogini sisältöä, ja asetan itselleni jatkuvasti uusia tavoitteita. En halua jäädä laakereilleni lepäämään, mikä näkyy vahvasti tässäkin harrastuksessa. Seuraava iso askel on sitten se oman matkablogin perustaminen heti, kun kasassa on riittävästi materiaalia sitä varten.

* * *

Vinkkejä aloitteleville bloggaajille:


1. Ole avoimesti ja rohkeasti juuri sitä, mitä olet. Muista aina, että olet ainutlaatuinen: ajatuksesi, mielipiteesi, tunteesi ja elämänkokemuksesi ovat arvokas pääoma, josta voit ammentaa ja jollainen ei toistu kenenkään toisen elämässä täsmälleen samanlaisena. Lukija haluaa tietää, mitä sinä teet, mutta aivan yhtä paljon häntä kiinnostaa, kuka sinä olet ja miksi.

2. Älä pyri heti täydelliseen. Hyvä blogi hakee muotoaan pitkään. Voi kulua helposti useita vuosia, ennen kuin löydät itsellesi sopivimman tahdin julkaista postauksia, oman tyylisi kirjoittaa, ulkoasun joka miellyttää sinua eniten... Bloggaaminen on monimuotoinen harrastus, jonka parissa tulee eteen useita ratkaisemattomia kysymyksiä. Aloita siis pienestä ja anna blogisi kehittyä hiljalleen kohti pysyvämpää muotoa.

3. Bloggaa juuri siitä, mikä sinua kiinnostaa ja mikä on sinulle tärkeää. Kun olet innostunut jostakin, se näkyy tekstissäsi. Kun jokin asia koskettaa sinua, anna sen välittyä lukijalle. Mitä aidompi ja voimakkaampi mielenkiinto sinulla on niitä aiheita kohtaan, joista bloggaat, sitä pidempää ja rikkaampaa elämää voit blogillesi ennustaa. Ja vaikka saisit raskakstakin kritiikkiä, älä koskaan anna sen lannistaa; vihaajat vihaa ja varikset raakkuu maailman loppuun asti, mutta positiivinen mieli ui uusissa vesissä jo seuraavana päivänä.

4. Luota omaan ääneesi. Sen kuuluisan oman jutun löytämiseen voi kulua pitkä aika, mutta kun se löytyy, siinä on valtavasti voimaa. Luota siihen, että sinulla on tärkeää asiaa ja sanottavaa, joka kiinnostaa muitakin. Kun pidät kiinni tästä itsevarmuudesta, samanhenkiset ihmiset tulevat luoksesi kuin itsestään.

5. Kokeile jatkuvasti uusia asioita. Uudet asiat piristävät, tuovat jännitystä elämään ja haastavat ihmistä monella eri tasolla. Vaikka bloggaajan korissasi saattaa jo olla monta toimivaa juttua, niiden teho voi jonain päivänä latistua - kun siis kohtaat asian, jota et ole koskaan blogin yhteydessä tehnyt, mieti, olisiko se sittenkin vaivan arvoista. Joskus paras tai jopa ainoa tie eteenpäin on uudistuminen, vaikka se voi olla varsin pelottavaa. Bloggaamisen avainsanoihin kuuluu kuitenkin luovuus, ja siellä missä on luovuus, on myös muutos. Kokeile kaikenlaista, heitä ennakkoluulot roskiin ja ota vastaan se, mitä yllättävät tilanteet tuovat tullessaan.

6. Etsi inspiraatiota ja oppeja toisilta bloggaajilta. Bloggaajat muodostavat yhteisön, joka jakaa samat ilot, kiinnostuksen kohteet ja ongelmat. Me kaikki olemme täällä oppimassa, eikä blogin kaltaisessa ympäristössä opi varmaan mistään yhtä paljon kuin toisilta bloggaajilta. Blogitoverit kannustavat, innostavat, antavat ideoita, tuovat iloa elämään ja ovat yksinkertaisesti aivan mahtavia tyyppejä! Pidä siis silmäsi auki, kun seikkailet erilaisissa blogeissa. Jokaiselta voi oppia jotain uutta.

7. Verkostoidu. Jotta edellinen kohta toteutuisi, tarvitset verkoston. Seuraa toisten blogeja aktiivisesti, kommentoi, pidä sopivasti melua itsestäsi, tutustu ihmisiin blogien takana, osallistu mahdollisiin bloggaajien tapaamisiin/tapahtuumiin ynnä muuhun sellaiseen. Tähän yhteisöön kannattaa kuulua!

8. Etsi itsellesi luontevia tapoja kertoa, että olet olemassa. Tässä maailmanajassa on hätkähdyttävän helppoa markkinoida itseään. Käytä hyväksesi esimerkiksi sosiaalista mediaa, mutta tee se niin, että sinulla riittää aikaa ja energiaa kaikkien kanavien aktiiviseen ylläpitämiseen. Sanaa kannattaa levittää hiljalleen, askel askeleelta, jotta saat kaikki uudet palaset asettumaan kuvioosi.

9. Jaa sisältöäsi pieniin osiin. Tämä on mielekästä sekä kirjoittajan että lukijan kannalta. Postaukset eivät paisu turhan pitkiksi, ne on helpompi kirjoittaa ja niissä on enemmän tilaa keskittyä yksityiskohtiin. Lukijan kannalta pienet kokonaisuudet ovat huomattavasti isoja selkeämpiä. Esimerkiksi jos aiheesi on viikonlopun aikana luetut kirjat tai viikon mittainen lomareissu, koko homman mahduttaminen yhteen tekstiin niin, että lukija saisi siitä kunnollisen käsistyksen... No, se on todella vaikeaa. Luin joskus postauksen, jossa kirjoittaja yritti kuvailla koko loman tapahtumat kerralla. En muista tekstistä enää mitään, enkä varsinkaan saanut käsitystä siitä, mikä oli ollut kirjoittajan silmissä erityistä. Yksi asia yhtä postausta kohden ei siis ole lainkaan huono vaihtoehto.

10. Kerää palautetta. Sen avulla voit kehittyä ja taas kehittyä. Palaute auttaa myös hahmottamaan, minkälaiset aiheet lukijoita kiinnostaa.

11. Sitoudu harrastukseesi. Bloggaaminen on jatkuvaa vuorovaikutusta bloggaajan, lukijoiden ja toisten bloggaajien välillä. Tämä harrastus antaa sinulle eniten silloin, kun sinä olet valmis antamaan itsestäsi. Ole läsnä, pidä blogisi aktiivisena, reagoi, anna itsestäsi elonmerkkejä. Aina ei toki tarvitse tavoitella sitä kaikkein aikojen parasta tekstiä: riittää, kun lukijat tietävät sinun olevan edelleen siellä.

12. Älä luovuta. IKINÄ. Bloggaaminen ei todellakaan ole joka hetki helppoa. Mutta edes epätoivoisimpina aikoina en ole keksinyt syytä lopettaa. Haasteet on tehty voitettaviksi ja rajat rikottaviksi. Sinä selviät. Me kaikki selviämme.

* * *

Koska matkailu on yksi suurimmista intohimoistani, tartun tilaisuuteen ja annan palkinnon kahdeksalle mahtavalle matkablogille:



... Ja lisäksi kahdelle kirjablogille jotka eivät ehkä vielä ole saaneet palkintoa:

keskiviikko 8. kesäkuuta 2016

Kuukausi kansissa(5/2016): Levoton sielu

Jos kevätlukukausi meni ohi lentäen, niin toukokuu kului valonnopeudella. 

Siirtyminen Joensuusta Imatralle aiheutti oman hässäkkänsä, mutta torikauden alkamista saa syyttää sekä lukemisen vähäisyydestä että bloggaamisen olemattomuudesta. Vaikka tein toukokuussa vajaita viikkoja, työ imi minut mukaansa niin täydellisesti, että lukeminen vain haihtui mielestäni. Ja silloinkin, kun olisi oikeasti ollut aikaa lukea olin aivan liian levoton.

Niinpä ei ole yllättävää (valitettavasti) että sain luetuksi vain yhden kirjan: Karin Slaughterin Pelon huoneen. Oikein hyvä rikosromaani, joka vahvisti halua lukea koko Slaughterin tuotanto. Tämä on iloinen asia varsinkin siksi, että hyllystäni löytyy jo viisi omaksi ostettua Will Trent -dekkaria. 

Lukemisen osalta toukokuu ei siis päässyt herättämään kovinkaan paljon uusia ajatuksia. Blogissa puolestaan saattaa tapahtua lähikuukausina jotain muutakin kuin kirjallisuuteen liittyvää asiaa. Olen vakavasti pohtinut torikokemuksieni kirjaamista ylös jossain muodossa; ensiksi sen takia, että te siellä ruudun takana saisitte jonkinlaisen kuvan kesäelämästäni, ja toiseksi siksi, että torimyyjän työ on huomattavasti monipuolisempaa ja rikkaampaa kuin uskoisi. Jos ei muuta, niin uskon saavani usemman ihmisen nauramaan jakamalla hullunkurisimpia torilla kohdattuja tilanteita. Sanokaa toki, jos tämä herättää mielenkiintoa!

Sellaista toukokuusta. Seuraavaksi pitäisi kasata lukulista kesäkuuta varten. Näinköhän ehdin aloittaa yhtäkään kesäkuulle varattua kirjaa, kun edellisiltä kuukausilta on niin monta helmeä lukematta?

Millainen toukokuu teillä oli?

perjantai 6. toukokuuta 2016

Luettavaa ja blogattavaa(5/2016): Siirtymisiä

Toukokuu on ollut jo muutaman vuoden ajan hiukan sekava kuukausi. Yliopiston lukuvuosi päättyy ja viimeiset esseet, kirjalliset tehtävät ja tentit pitäisi saada jollain ilveellä valmiiksi ja opettajien luettaviksi. Samassa hötäkässä tapahtuu siirtymä Joensuusta Imatralle kesätöiden pariin, luentosaleista ulkoilmaan torikojun pöydän taakse. Olo on vähintäänkin hölmistynyt. Takana on todella hieno kevät, joka pitäisi nyt hyvästellä, jotta voi ottaa vastaan kesän seikkailut. Sydän ei meinaa pysyä perässä.

Myös lukulistalla on siirtymistä havaittavissa. Alkuvuoden lukulistat sisälsivät paljon englanninkielisiä kirjoja ja fantasiaa (joista suurinta osaa en ole todellakaan ehtinyt lukea). Toukokuu sen sijaan on realistisen fiktion kuukausi: on historiallista fiktiota, romantiikkaa ja ennen kaikkea rikoskirjallisuutta. Kiinnostavuuden kannalta kaikki kymmenen kirjaa ovat aika lailla samalla viivalla, joten en osaa vielä yhtään ennustaa, mihin tartun näistä ensimmäisenä tai mitkä kirjat jäävät odottamaan parempaa ajankohtaa.

Lukulista:
  1. Musta tuli - C.J. Sansom
  2. Kivun jäljet - Karin Slaughter
  3. The Coincidence of Callie and Kayden - Jessica Sorensen
  4. Meren Katedraali - Ildefonso Falcones
  5. Kuvun alla - Stephen King
  6. Nukketalo - Kristina Ohlsson
  7. Käen kutsu - Robert Galbright
  8. Leo Tolstoi - Anna Karenina
  9. Viimeinen temppeliherra - Raymond Khoury
  10. Tyttö joka leikki tulella - Stieg Larsson
Lukemisen tavoite toukokuussa: Lukea mahdollisimman paljon, jotta saisin lukuhaastetta kiinni. Keskeneräisistä olisi aika lukea loppuun ainakin Heir of Fire.

Tekstit:
  1. Houkutus - Stephenie Meyer
  2. Uusikuu - Stephenie Meyer
  3. Triptyykki - Karin Slaughter
  4. Pelon huone - Karin Slaughter
  5. Fallen - Lauren Kate
  6. Kuka minä olen? 30 sekalaista fatkaa minusta
  7. Kuulumisia
  8. Pohdintateksti
  9. Katsaus lukuhaasteisiin
  10. Alkuvuoden kirjaostokset
Bloggaamisen tavoite toukokuussa: Kunhan saan kirjoitettua enemmän kuin viime kuussa, olen onnellinen.

Miltä teidän toukokuunne näyttää? Niin ja meinasitteko katsoa, kun Suomi kohtaa Valkovenäjän jääkiekon muodossa? ;)



maanantai 2. toukokuuta 2016

Kuukausi kansissa(4/2016): Onnellinen silmänräpäys

Huhtikuu oli onnellinen kuukausi kaiken muun paitsi lukemisen ja bloggaamisen kannalta. Vapaa-aikaa oli enemmän kuin aikaisemmin, mutta kun oli mahdollisuus viettää runsaasti aikaa ystävien kanssa, kirjallisuus jäi uinumaan jonnekin mieleni takaosiin. En malttanut lukea, vaikka hyviä vaihtoehtoja olisi ollut (liikaa!). Kirjoittaminen ei sujunut senkään vertaa. Lisäksi minusta tuntui, että huhtikuussa aika kului kolme kertaa normaalia nopeammin: kuukausi oli kuin silmänräpäys. Onnellinen, tapahtumarikas silmänräpäys, jonka muistan pitkään.


Huhtikuussa luetut kirjat:


  • Pelon huone - Karin Slaughter
Vain yksi kirja. Taas. Ei näin!

No, lohdullista on kuitenkin se, että tämä oli todella hyvä kirja. Sain myös useita kirjoja hyvin alulle, mikä ennustaa parempaa saldoa nyt toukokuussa.

Tekstit:

Vietin selvästi jonkinlaista välikuukautta. Olo on nyt jotenkin hassu. Kirjoitan kuulumista tarkemmin heti kun pääsen siihen asti. Sieluni taitaa vaeltaa vielä huhtikuun tapahtumissa.

maanantai 11. huhtikuuta 2016

The Secret of Ella and Micha - Jessica Sorensen








Kohdattuaan tuskallisen tragedian Ella pakeni itseään ja menneisyyttään collegeen Las Vegasiin ja rakensi sinne uuden elämän. Hän sulki entisen persoonallisuutensa syvälle sieluunsa toisten ulottomattomiin ja loi sen tilalle uuden, hillityn ja järkevän Ellan pysyäkseen kasassa. Mutta nyt on tullut kesä ja Ellan täytyy palata kotiin. Ella pelkää kotona odottavia muistoja ja ihmisiä, jotka tietävät ja tuntevat hänen tuskansa. Erityisesti yhden ihmisen kohtaamisen hän välttäisi, jos voisi: parhaan ystävänsä Michan, joka tuntee hänet paremmin kuin hän itse ja jota kohtaan hänellä on jo pitkään ollut syvempiä tunteita.


Micha jäi yksin, kun Ella häipyi yhtäkkiä ja selittämättä. Vaikka hänellä on muita ystäviä, kukaan heistä ei ymmärrä Michaa niin kuin Ella, kukaan heistä ei ravistele Michaa niin kuin Ella. Hän on kaivannut Ellaa joka päivä ja tehnyt kaikkensa löytääkseen tiensä takaisin tämän luo. Samalla Micha on joutunut tunnustamaan itselleen rakkauden, joka on kehittynyt hänessä jo vuosia. Rakkauden, jonka hän on yrittänyt hukuttaa merkityksettömiin suhteisiin, juhlimiseen ja adrenaliiniin. Kun Ella vihdoin palaa, Micha päättää antaa tunteilleen periksi, Mutta onko Ella valmis luopumaan turvallisesta kuorestaan ja ottamaan totuuden vastaan?

* * *

The Secret of Ella and Micha on Jessica Sorensenin esikoisromaani, josta kuulin ensimmäisen kerran jo useita vuosia sitten lähellä sen julkaisupäivää. Se otettiin välittömästi hyvin vastaan maailman kirjablogeissa, joiden kirjoittajat lukevat satoja kirjoja vuodessa ja joista monilla on jopa tuhansia lukijoita. En muista lukeneeni siitä pahaa sanaa, mikä jo yksin herätti mielenkiintoni. Mutta kun Sorensenin suosio räjähti joka kerta kun hän julkaisi kirjan, aloin tosissani suunnitella tämän ensimmäisen lukemista. New adult -romantiikka on yleisesti varsin suosittua, mutta mikä on juuri Sorensenin salaisuus? Millä keinolla hän on onnistunut erottumaan niistä kymmenistä ja taas kymmenistä rakkausromaaneja kirjoittavista kirjailijoista? Tänä vuonna sain viimein aikaiseksi ottaa selvää, ja onneksi sainkin; tämä kirja todella kannatti lukea.

Ellan ja Michan tarina sai minusta otteen nopeasti. Tapahtumat käynnistyvät Ellan kotimatkasta, joka yksin herättää Ellassa voimakkaita tunteita. Lukija pääsee välittömästi kosketuksiin hänen sielunsa kanssa. Heti käy selväksi, että häntä piinaa jokin hiljaittain tapahtunut vakava asia, mutta Ella ei viittaa siihen suoraan edes ajatuksissaan pitkään aikaan. Kun tilanteen luonne alkaa valjeta lukijalle, Ellan tunteita ja käytöstä on entistä helpompi ymmärtää, vaikka jatkuvasti toivookin, että hän pääsisi eteenpäin ja ottaisi vastaan onnen, joka on suoraaan hänen nenänsä edessä.

Micha puolestaan herättää mielenkiintoa siksi, että hänessä on niin selvästi monta puolta. On se huumorintajuinen, villi Micha joka ei murehdi turhia ja joka haaveilee täysin sydämin muusikon urasta, ja toisaalta ongelmainen, kärsivä nuori, joka on pohjimmiltaan todella eksyksissä. Rakkaus Ellaa kohtaan pitää hänet raiteillaan, mikä osaltaan lisää koko tilanteen katkeransuloista tunnelmaa. Sekä Ella että Micha pelkäävät romanttisten tunteiden vaarantavan kaiken, minkä takia he käyvät läpi melkoisen tahtojen taistelun ennen kuin he tulevat sinuiksi tunteidensa kanssa.

Sorensenin tyyli on jopa hätkähdyttävän elämänmakuinen. Hän ei kaunistele henkilöiden elämää, persoonallisuuksia tai ongelmia, joiden kanssa he kamppailevat. Ellan tunteet tuntuvat juuri niin ristiriitaisilta kuin ne ovatkin ja Micha on näkyvästi ja rehellisesti sellainen paha poika, jonka kaltaisista äidit varoittavat tyttäriään. Toisaalta hänessä on myös herkkyyttä, jonka oikeastaan vain Ella tuntee. Vaikka kysymyksessä onkin rakkaustarina, tunsin lukevani ennen kaikkea kahden kovia kokeneen nuoren ihmisen elämästä ja henkisestä kasvamisesta. Rakkaus on vain yksi romaanin teemoista, eikä välttämättä edes hallitsevin.

Kyseessä on kaiken kaikkiaan erittäin emotionaalinen kirja. Positiivisetkin tunteet ovat jollain lailla värittyneitä; syyllisyydellä, tuskalla, epävarmuudella tai pelolla höystettyjä onnellisia tilanteita. Myös fyysinen aspekti on vahvasti läsnä, mutta sillä ei varsinaisesti mässäillä. Sorensen lähestyy seksiä ja intiimiyttä samalla realistisella ja kaihoisalla otteella kuin kaikkea muutakin.

Ihmettelin ainoastaan yhtä kirjailijan tekemää ratkaisua. Hän pimittää todella pitkään kokonaisuuden kannalta olennaisinta tietoa eli sitä, miksi Ella on mennyt tolaltaan. Vihjeitä tulee niin paljon, että lukija pystyy arvaamaan tapahtuneen huomattavasti ennen sitä hetkeä, kun kirjailija sanoo suoraan, mitä tapahtui. Tajuan, että hän on halunnut pitää jännitystä yllä, mutta koko teos olisi ollut alusta lähtien kokonaisempi ja selkeämpi, jos hän olisi vain tuonut asian esille. Lisäksi tarinassa olisi päästy paljon pidemmälle, jos tätä kysymystä ei olisi tarvinnut pyöritellä näin pitkään. Päähenkilöiden välillä on joka tapauksessa niin paljon jännitteitä, että niiden vuoksi ehtii repiä päästään useitakin hiuksia. Tärkeimmän aukon täyttämisen viivyttäminen osottautuu siis täysin turhaksi.

Kokonaisuutena pidin tästä romaanista kuitenkin todella paljon. Kaunis kirja, kaunis tarina - tarina, jonka haluan ehdottomasti lukea loppuun jatko-osien muodossa. Jos kaikki rakkausromaanit olisivat tällaisia, olisin varmasti lukenut niitä enemmän.

4/5

kategoriahaaste 1, kohta 25: A book that takes place during summer