One Dark Throne (Three Dark Crowns #2) - Kendare Blake

Taistelu valtaistuimesta ei ole sujunut suunnitelmien mukaan, ja nyt kaikki kolme nuorta kuningatarta joutuvat kohtaamaan entistä suurempia haasteita.

Katharine on viimeaikaisten koettelemustensa jälkeen vahvempi kuin koskaan, mutta hänen lähipiirinsä ei ole ainoastaan iloinen muutoksesta. Arsinoe on saanut selville hätkähdyttävän totuuden voimistaan ja yrittää ratkaista, miten voi käyttää tietoa hyväkseen paljastamatta sitä vihollisilleen. Mirabella, joka oli vielä hetki sitten suoralla tiellä valtaistuimelle, on nyt toinen toistaan julmempien hyökkäysten kohteena.

Taistelu kruunusta on vasta alussa.

***

Tieni tämän jatko-osan kanssa oli sekä kivikkoinen että mielenkiintoinen. Aluksi etenin melko hyvää vauhtia, jossain vaiheessa mielenkiinto lopahti pitkäksi aikaa ja viimeinen neljännes täytyi kuunnella lähes yhdeltä istumalta. Kokemus hämmentää yleisellä ristiriitaisuudellaan. Toisaalta romaanissa on paljon piirteitä, joista pidän ja jotka saavat sarjan erottumaan joukosta. Ja toisaalta monet osa-alueet jäävät edelleen vajaiksi tai sortuvat ennalta-arvattavuuteen. En ole pitkään aikaan kokenut yhtä sekalaisia tunteita kirjaa kohtaan.

Juonen rakenne noudattaa perinteisempää mallia, minkä ansiosta sen seuraaminen on helpompaa. Itse tapahtumat ovat yhdistelmä perusmateriaalia, ennalta-arvattavuutta ja suuria yllätyksiä. Olin vähällä menettää uskoni juonen suhteen, kun eräs suoranainen kliseiden klisee melkein toteutui. Kirjailija kuitenkin kiertää sen viime hetkellä ja todennäköisesti pelastaa sen myötä jatko-osan laajalta juonikuviolta, jonka kulun olisi voinut ennustaa jo nyt. Viimeinen neljännes paikkaa pettymyksen tunnetta ihailtavasti, sillä siihen mahtuu useita yllätyksiä. Käänteet lisääntyvät ja kiihtyvät loppua kohden niin, että pian lopputuloksen ennustamisesta tulee todella vaikeaa. Lisäksi tapahtumat herättivät voimakkaampia tunteita kuin koko sarja tähän menneessä. Pidän siitä, kun saan aidosti yllättyä, ja tässä tapauksessa niin kävi useamman asian suhteen. Jatko-osa herättää minussa nyt huomattavasti enemmän mielenkiintoa kuin osasin odottaa.

Henkilökuvauksessakin tapahtuu positiivista kehitystä. Kolmen päähenkilön persoonallisuudet erottuvat paremmin toisistaan ja myös kehittyvät enemmän kuin ensimmäisessä osassa. Heille alkaa syntyä erilliset kehityskaaret, jotka herättävät mielenkiintoa. Myös muutamat keskeiset sivuhenkilöt kehittyvät, ja heidän suhteensa päähenkiöihin saavat enemmän merkitystä. Toivon, että sarjan kehitys jatkuu samaan suuntaan.

Erityisesti täytyy kehua sitä, miten Katharinen muutos kuvataan. Fiktiivisen henkilön kanssa on vaikeaa tehdä uskottavaa täyskäännöstä, mutta tässä tapauksessa se onnistuu hienosti. Tilanteeseen liittyy lisäksi mysteeri, joka kantaa viime metreille asti.

Päähenkilöiden lähipiirin motiivit sen sijaan eivät vieläkään kunnolla aukene. Suurin osa heistä on selvästi vallan perässä, mutta haluaisin ymmärtää paremmin, miksi ja mitä he tarkalleen haluavat saavuttaa. Sivuhenkilöiden määrä rasittaa kokonaisuutta edelleen, muttta nyt on jo hiukan helpompaa muistaa, kuka on kuka.

Miljöön kuvausta ja maailmanrakennusta kaipasin yhä enemmän, mutta ne uudet asiat, jotka taikuudesta ja muusta yliluonnollisesta opitaan, ovat kiehtovia ja juonen kannalta olennaisia. Maailman tunnelma kokonaisuutena kuitenkin välittyy ja myös erottaa maailman muista minulle tutuista fantasiamaailmoista. Kerronnassa on kauhun sävyjä ja piirteitä, jotka voimistuvat erityisesti tässä osassa. Ne luovat pahaenteisen tunteen, jonka ansiosta lukija saa olla varpaillaan rauhallisinakin hetkinä. Mitään niin pelottavaa tai raakaa toisessakaan osassa ei kuitenkaan ole, että se työntäisi herkempiä lukijoita pois.

Alkuperäinen aikomukseni oli pitää tästä sarjasta taukoa, mutta One Dark Throne jäi niin dramaattiseen tilanteeseen, että todennäköisesti kuuntelen kolmannen osan elokuussa. Haluan tietää, mitä seuraavaksi tapahtuu.

3/5

***

Sarjan muut arviot:

Three Dark Crowns

Three Dark Crowns (Three Dark Crowns #1) - Kendare Blake

Fennbirnin saarella jokaiseen sukupolveen syntyy tyttökolmoset, joista yksi nousee seuraavaksi valtaistuimelle. Tytöt kilpailevat kruunun lisäksi myös siitä, kenellä on vahvimmat taikavoimat.

Mirabella on elementalisti, joka pystyy nostattamaan myrskyjä sormiaan napsautamalla. Katharine kestää minkä tahansa myrkyn tuntematta kipua. Arsinoe on naturalisti, joka pystyy kasvattamaan kauneimmat ruusut, joita maa päällään kantaa.

Kun tytöt täyttävät 16 vuotta, he aloittavat vuoden kestävän rituaalin, jonka päätteeksi heidän täytyy tappaa toisensa. Se, joka on viimeisenä hengissä, kruunataan kuningattareksi.

***

Kendare Blaken fantasiasarja kiinnitti huomioni jo ensimmäisen osan ilmestymisen aikoihin. Konsepti vaikutti jännittävältä ja keskivertoa synkemmältä. Sitä se myös on,  mutta toteutus jätti minut monella tavalla hämmentyneeksi.

Aloitin lukemisen painetulla kappaleella, jonka olin ostanut jo kauan sitten. Jämähdin kuitenkin alkumetreille, joten löydettyäni koko sarjan Storytelin valikoimasta vaihdoin äänikirjaan. Se oli viisas valinta, sillä muussa tapauksessa olisin todennäköisesti jumittanut kirjan kanssa kuukausikaupalla. Myös äänikirjan kuunteleminen kesti normaalia pidempään, mutta se oli ehdottomasti nopeampi vaihtoehto.

Kerronan rakenne on siinä mielessä epätyypillinen, että lukija pudotetaan suoraan tapahtumien keskelle ilman sen kummempaa pohjustusta. Juonenkulku on yllättävän tasaista dramaattiseen alkuasetelmaan nähden, minkä takia minulla oli vaikeuksia hahmottaa milloin lähestytään jotain tärkeää tapahtumaa tai mitkä tapahtumat ylipäätään ovat kokonaisuuden kannalta tärkeitä. Juoni myös etenee hitaasti, mikä vaikeutti mielenkiinnon ylläpitämistä. Juonen seuraamista hankaloittaa ajoittain myös se, että tapahtumapaikka vaihtuu tiuhaan. Oli kuitenkin mielenkiintoista nähdä välillä vähän erilainen lähestymistapa.

Maailma on minusta todella kiinnostava. Ensinnäkin kyseessä on iso saari, johon mahtuu paljon erilaista luontoa ja muilla tavoilla toisistaan erottuvia paikkoja. Toiseksi se, että saarta hallitsee aina kuningatar, on virkistävää. Ja kolmanneksi täytyy mainita taikasysteemi, joka erottuu selvästi massasta. Elementaalitaikuutta esiintyy fantasiassa paljon, mutta Blaken toteutuksessa on mielenkiintoisia nyansseja. Olisin mielelläni oppinut taikuudesta jo paljon enemmän kuin mihin tässä ensimmäisessä osassa oli tilaa. Pidin myös tavasta, jolla kirjailja käyttää visuaalisuutta hyväkseen. Välillä toivoin vielä enemmän miljöön kuvausta, jotta saaren jokseenkin synkkä sielu olisi päässyt paremmin esiin. 

Henkilöt sen sijaan tuottivat minulle aika ison pettymyksen. Tarinaa kerrotaan jokaisen siskoksen näkökulmasta, mutta heidän persoonallisuutensa eivät erotu kovin paljon toisistaan. Heidän tunteensa ja ajatuksensa tuntuvat toistavan samaa kehää. Lisäksi heiltä puuttuu toimivaltaa suhteessa muihin henkilöihin; suurimman osan ajasta he ovat vankeina poliittisessa pelissä, jota muut heidän ympärillään pyörittävät.

Lisäksi sivuhenkilöitä on minun mielestäni aivan liikaa. Tapahtumat hyppivät kolmen hovin välillä, ja jokaisen päähenkilön lähipiiriin kuuluu useita sivuhenkilöitä, jotka pyrkivät edistämään omaa agendaansa hinnalla millä hyvänsä. Monilla heistä on käytännössä sama rooli, minkä vuoksi he sekoittuvat helposti keskenään. Monet heistä jäävät vain nimiksi paperille, mikä on harmillista. Puolestaan ne sivuhenkilöt, joille muodostuu kokonaisempi persoonallisuus, eivät saa tarpeeksi tilaa kehittyä. Näin ollen en saanut juuri keneenkään toivomaani yhteyttä.

Mielenkiintoisinta henkilöiden välisessä dynamiikassa on se, mitä kukin henkilö tietää ja ei tiedä. Siskokset ovat eläneet lähes koko elämänsä erillään toisistaan, minkä lisäksi heidät on kasvatettu pitämään toisiaan ainoastaan vihollisina. He eivät siis oikeastaan tunne toisiaan lainkaan. Lisäksi heidän lähellään toimivat henkilöt pyrkivät luomaan muulle maailmalle tietynlaisen kuvan siitä, mitä heidän elämässään tapahtuu ja mitä he esimerkiksi pystyvät voimiensa avulla tekemään. Lukija puolestaan tietää myös sen, mitä heiltä salataan ja mistä heille valehdellaan. Tässä asetelmassa on paljon aineksia mehukkaaseen draamaan, jota toivon jatko-osien tarjoavan. 

Kokonaisuutena juoni, miljöö, henkilöt ja teemat jäävät vielä aika pinnalliselle tasolle. Kaikki ikään kuin vain on olemassa, mutta asioita ei taustoiteta paljonkaan. Henkilöiden henkilökohtaista historiaa ei avata, puhumattakaan suhteista heidän välillään. Taikuuden toimintaan ei syvennytä niin paljon, että kokonaiskuva hahmottuisi. Tälle kaikelle on toki tilaa jatko-osissa, mutta tämä ensimmäinenkin olisi ollut antoisampi kokemus, jos se olisi pohjustanut tulevaa kunnolla. Sen positiiiviset piirteet vangitsivat kuitenkin mielenkiintoni niin, että haluan selvittää, mitä jatko-osilla on tarjottavana. Toivon, että sarja paranee edetessään huomattavasti.

2,75/5