Sivut

maanantai 20. kesäkuuta 2016

Luettavaa ja blogattavaa(6/2016): Sekalaisia oman hyllyn kappaleita

On vähän hassua julkaista kuukauden lukulista tässä vaiheessa, kun kuukaudesta on jo yli puolet ohi, mutta teen sen silti rutiinien tähden. Nyt oli jo kevyesti haastavaa löytää omien kirjojen joukosta lukemattomia kirjoja, jotka oli järkevää laittaa listalle. Sarjojen jatko-osia odottaa hyllyssä vaikka millä mitalla, mutta ensin pitäisi saada edelliset osat luettua... Ehkä vielä joskus tämän vuoden puolella!

Lista näyttää tällä kertaa tältä:

  1. Näkijän tytär - Kristiina Vuori
  2. Vish Puri & Kadonneen palvelijattaren tapaus - Tarquin Hall
  3. Labyrintti - Kate Mosse
  4. Jumalat juhlivat öisin - Donna Tart
  5. Kuolleiden lelujen kesä - Antonio Hill
  6. Neitsytkivi - Michael Mortimer
  7. Kun suljen silmäni - S.J.Watson
  8. Viisi - Ursula Boznanski
  9. Kuudes mies - John Boyne 
  10. Kylmäveristen klubi - Charlaine Harris 

En aseta tällä kertaa kummempia lukemisen tavoitteita. Olen iloinen jo siitä, jos saan aikaiseksi asettua lukemaan edes muutamana päivänä. Bloggaamisen osalta pyrin saamaan ainakin muutaman rästipostauksen ulos vielä ennen heinäkuuta, jotta pääsen joskus miettimään uusia tekstejä. Alkukesä on ollut jotenkin levoton: töitä, kulkemista kahden kodin välillä, menemistä ja tekemistä, väsymystä... Mutta joku päivä on vain istuttava alas kirjoittamaan. Tämä bloggaamattomuus alkaa jo tympiä!

Mitä teidän kesäkuuhun kuuluu?

maanantai 13. kesäkuuta 2016

Blogger Recognition Award



Nina Mari Tarinoiden syvyyksistä kävi pudottamassa minulle tämän blogipalkinnon: lämmin ja ilahtunut kiitos sinne suuntaan! :)

Homma toimii näin:


  • Kirjoita palkinnosta postaus logoineen
  • Kerro lyhyesti (tai pitkästi), kuinka aloitit bloggaamisen
  • Anna ohjeita/vinkkejä aloitteleville bloggaajille
  • Mainitse ja linkitä blogi, jotka sinut palkitsi
  • Nimeä 10 blogia palkinnonsaajiksi

* * *

Kuinka minusta tuli bloggaaja?

Kiinnostuin blogeista tosissani lukiovuosina, kun aloin lukea yhden kaverin blogia. Jossain vaiheessa aloin harjoitella bloggaamista jakamalla lyhyitä tarinoita elämästäni, julkaisemalla runoja, pohtimalla maailmaa. Samoihin aikoihin pääsin lukemiseen kiinni tiukemmin kuin pitkään aikaan, ja kun menestyin lukion äidinkielessä yhä paremmin, ajatus kirjablogin perustamisesta alkoi houkutella valtavasti.

Odotin kuitenkin jonnekin vuoden 2012 tienoille ennen kuin ryhdyin tosissani kehittämään bloggaamistani. Loin silloin pohjan tälle blogille ja kirjoitin ensimmäisiä arvostelujen räpellyksiä yliopisto-opintojen keskellä. Aluksi blogin toiminta oli erittäin hajanaista ja päämäärätöntä, mutta opintojen edetessä oivalsin, että minulla ihan oikeasti on sanottavaa kirjallisuudesta. Tajusin, kuinka hienoa olisi jakaa lukukokemuksia toisten innokkaiden lukijoiden kanssa ja tallentaa omia ajatuksia kirjallisessa muodossa. Samoihin aikoihin aloin työstää omaa fiktiota aiempaa totisemmin. Tästä syntyi toinen blogi, jossa keskityin pohtimaan fiktion kirjoittamisen kiemuroita. Sain runsaasti positiivista palautetta, mikä kannusti jatkamaan. Seuraava ratkaiseva askel oli englanninkielisten kirjablogien avautuminen: löysin todella lyhyellä aikavälillä useita kirjablogeja, joiden kirjoittajia voisi hyvinkin kutsua sisällöntuottamisen ammattilaisiksi. Lukulistallani on nykyäänkin toistakymmentä niistä blogeista, jotka silloin löysin. Englanninkieliset bloggaajat avasivat myös ovia sellaisen kirjallisuuden pariin, josta Suomessa ei ole vielä kuultukaan. Niin kuin arvata saattaa, minussa syttyi palava halua lukea lisää, lisää, aina vain lisää. Tutustuin jopa muutamaan yhdysvaltalaiseen kirjailijaan, joiden kanssa aloin pitää tiiviisti yhteyttä. Pian myös suomalainen kirjabloggaajien yhteisö alkoi tulla tutuksi. Tiivistettynä: blogimaailman mahdollisuudet avautuivat minulle yhdellä rysäyksellä, ja loppu on historiaa. Minulla oli yhtäkkiä valtavasti energiaa ja tahtoa luoda blogi, jolla olisi annettavaa laajemmallekin yleisölle, ja sillä tiellä ollaan tälläkin hetkellä.

Tie tähän pisteeseen on ollut monivaiheinen, eikä tämä teksti tuo esiin lähellekään kaikkia yksityiskohtia. Kuitenkin on selvää, että matkalla on ollut sekä kiviä että ruusuja, ja paljon on pitänyt tehdä töitä. Mitä enemmän aikaa käytän bloggaamisen parissa, sitä enemmän siihen kiinnyn, enkä osaa kuvitella lopettavani. Etsin tietoisesti keinoja kehittyä ja laajentaa blogini sisältöä, ja asetan itselleni jatkuvasti uusia tavoitteita. En halua jäädä laakereilleni lepäämään, mikä näkyy vahvasti tässäkin harrastuksessa. Seuraava iso askel on sitten se oman matkablogin perustaminen heti, kun kasassa on riittävästi materiaalia sitä varten.

* * *

Vinkkejä aloitteleville bloggaajille:


1. Ole avoimesti ja rohkeasti juuri sitä, mitä olet. Muista aina, että olet ainutlaatuinen: ajatuksesi, mielipiteesi, tunteesi ja elämänkokemuksesi ovat arvokas pääoma, josta voit ammentaa ja jollainen ei toistu kenenkään toisen elämässä täsmälleen samanlaisena. Lukija haluaa tietää, mitä sinä teet, mutta aivan yhtä paljon häntä kiinnostaa, kuka sinä olet ja miksi.

2. Älä pyri heti täydelliseen. Hyvä blogi hakee muotoaan pitkään. Voi kulua helposti useita vuosia, ennen kuin löydät itsellesi sopivimman tahdin julkaista postauksia, oman tyylisi kirjoittaa, ulkoasun joka miellyttää sinua eniten... Bloggaaminen on monimuotoinen harrastus, jonka parissa tulee eteen useita ratkaisemattomia kysymyksiä. Aloita siis pienestä ja anna blogisi kehittyä hiljalleen kohti pysyvämpää muotoa.

3. Bloggaa juuri siitä, mikä sinua kiinnostaa ja mikä on sinulle tärkeää. Kun olet innostunut jostakin, se näkyy tekstissäsi. Kun jokin asia koskettaa sinua, anna sen välittyä lukijalle. Mitä aidompi ja voimakkaampi mielenkiinto sinulla on niitä aiheita kohtaan, joista bloggaat, sitä pidempää ja rikkaampaa elämää voit blogillesi ennustaa. Ja vaikka saisit raskakstakin kritiikkiä, älä koskaan anna sen lannistaa; vihaajat vihaa ja varikset raakkuu maailman loppuun asti, mutta positiivinen mieli ui uusissa vesissä jo seuraavana päivänä.

4. Luota omaan ääneesi. Sen kuuluisan oman jutun löytämiseen voi kulua pitkä aika, mutta kun se löytyy, siinä on valtavasti voimaa. Luota siihen, että sinulla on tärkeää asiaa ja sanottavaa, joka kiinnostaa muitakin. Kun pidät kiinni tästä itsevarmuudesta, samanhenkiset ihmiset tulevat luoksesi kuin itsestään.

5. Kokeile jatkuvasti uusia asioita. Uudet asiat piristävät, tuovat jännitystä elämään ja haastavat ihmistä monella eri tasolla. Vaikka bloggaajan korissasi saattaa jo olla monta toimivaa juttua, niiden teho voi jonain päivänä latistua - kun siis kohtaat asian, jota et ole koskaan blogin yhteydessä tehnyt, mieti, olisiko se sittenkin vaivan arvoista. Joskus paras tai jopa ainoa tie eteenpäin on uudistuminen, vaikka se voi olla varsin pelottavaa. Bloggaamisen avainsanoihin kuuluu kuitenkin luovuus, ja siellä missä on luovuus, on myös muutos. Kokeile kaikenlaista, heitä ennakkoluulot roskiin ja ota vastaan se, mitä yllättävät tilanteet tuovat tullessaan.

6. Etsi inspiraatiota ja oppeja toisilta bloggaajilta. Bloggaajat muodostavat yhteisön, joka jakaa samat ilot, kiinnostuksen kohteet ja ongelmat. Me kaikki olemme täällä oppimassa, eikä blogin kaltaisessa ympäristössä opi varmaan mistään yhtä paljon kuin toisilta bloggaajilta. Blogitoverit kannustavat, innostavat, antavat ideoita, tuovat iloa elämään ja ovat yksinkertaisesti aivan mahtavia tyyppejä! Pidä siis silmäsi auki, kun seikkailet erilaisissa blogeissa. Jokaiselta voi oppia jotain uutta.

7. Verkostoidu. Jotta edellinen kohta toteutuisi, tarvitset verkoston. Seuraa toisten blogeja aktiivisesti, kommentoi, pidä sopivasti melua itsestäsi, tutustu ihmisiin blogien takana, osallistu mahdollisiin bloggaajien tapaamisiin/tapahtuumiin ynnä muuhun sellaiseen. Tähän yhteisöön kannattaa kuulua!

8. Etsi itsellesi luontevia tapoja kertoa, että olet olemassa. Tässä maailmanajassa on hätkähdyttävän helppoa markkinoida itseään. Käytä hyväksesi esimerkiksi sosiaalista mediaa, mutta tee se niin, että sinulla riittää aikaa ja energiaa kaikkien kanavien aktiiviseen ylläpitämiseen. Sanaa kannattaa levittää hiljalleen, askel askeleelta, jotta saat kaikki uudet palaset asettumaan kuvioosi.

9. Jaa sisältöäsi pieniin osiin. Tämä on mielekästä sekä kirjoittajan että lukijan kannalta. Postaukset eivät paisu turhan pitkiksi, ne on helpompi kirjoittaa ja niissä on enemmän tilaa keskittyä yksityiskohtiin. Lukijan kannalta pienet kokonaisuudet ovat huomattavasti isoja selkeämpiä. Esimerkiksi jos aiheesi on viikonlopun aikana luetut kirjat tai viikon mittainen lomareissu, koko homman mahduttaminen yhteen tekstiin niin, että lukija saisi siitä kunnollisen käsistyksen... No, se on todella vaikeaa. Luin joskus postauksen, jossa kirjoittaja yritti kuvailla koko loman tapahtumat kerralla. En muista tekstistä enää mitään, enkä varsinkaan saanut käsitystä siitä, mikä oli ollut kirjoittajan silmissä erityistä. Yksi asia yhtä postausta kohden ei siis ole lainkaan huono vaihtoehto.

10. Kerää palautetta. Sen avulla voit kehittyä ja taas kehittyä. Palaute auttaa myös hahmottamaan, minkälaiset aiheet lukijoita kiinnostaa.

11. Sitoudu harrastukseesi. Bloggaaminen on jatkuvaa vuorovaikutusta bloggaajan, lukijoiden ja toisten bloggaajien välillä. Tämä harrastus antaa sinulle eniten silloin, kun sinä olet valmis antamaan itsestäsi. Ole läsnä, pidä blogisi aktiivisena, reagoi, anna itsestäsi elonmerkkejä. Aina ei toki tarvitse tavoitella sitä kaikkein aikojen parasta tekstiä: riittää, kun lukijat tietävät sinun olevan edelleen siellä.

12. Älä luovuta. IKINÄ. Bloggaaminen ei todellakaan ole joka hetki helppoa. Mutta edes epätoivoisimpina aikoina en ole keksinyt syytä lopettaa. Haasteet on tehty voitettaviksi ja rajat rikottaviksi. Sinä selviät. Me kaikki selviämme.

* * *

Koska matkailu on yksi suurimmista intohimoistani, tartun tilaisuuteen ja annan palkinnon kahdeksalle mahtavalle matkablogille:



... Ja lisäksi kahdelle kirjablogille jotka eivät ehkä vielä ole saaneet palkintoa:

keskiviikko 8. kesäkuuta 2016

Kuukausi kansissa(5/2016): Levoton sielu

Jos kevätlukukausi meni ohi lentäen, niin toukokuu kului valonnopeudella. 

Siirtyminen Joensuusta Imatralle aiheutti oman hässäkkänsä, mutta torikauden alkamista saa syyttää sekä lukemisen vähäisyydestä että bloggaamisen olemattomuudesta. Vaikka tein toukokuussa vajaita viikkoja, työ imi minut mukaansa niin täydellisesti, että lukeminen vain haihtui mielestäni. Ja silloinkin, kun olisi oikeasti ollut aikaa lukea olin aivan liian levoton.

Niinpä ei ole yllättävää (valitettavasti) että sain luetuksi vain yhden kirjan: Karin Slaughterin Pelon huoneen. Oikein hyvä rikosromaani, joka vahvisti halua lukea koko Slaughterin tuotanto. Tämä on iloinen asia varsinkin siksi, että hyllystäni löytyy jo viisi omaksi ostettua Will Trent -dekkaria. 

Lukemisen osalta toukokuu ei siis päässyt herättämään kovinkaan paljon uusia ajatuksia. Blogissa puolestaan saattaa tapahtua lähikuukausina jotain muutakin kuin kirjallisuuteen liittyvää asiaa. Olen vakavasti pohtinut torikokemuksieni kirjaamista ylös jossain muodossa; ensiksi sen takia, että te siellä ruudun takana saisitte jonkinlaisen kuvan kesäelämästäni, ja toiseksi siksi, että torimyyjän työ on huomattavasti monipuolisempaa ja rikkaampaa kuin uskoisi. Jos ei muuta, niin uskon saavani usemman ihmisen nauramaan jakamalla hullunkurisimpia torilla kohdattuja tilanteita. Sanokaa toki, jos tämä herättää mielenkiintoa!

Sellaista toukokuusta. Seuraavaksi pitäisi kasata lukulista kesäkuuta varten. Näinköhän ehdin aloittaa yhtäkään kesäkuulle varattua kirjaa, kun edellisiltä kuukausilta on niin monta helmeä lukematta?

Millainen toukokuu teillä oli?