Niin kuin yleensä keväisin, myös tänä vuonna kiire yllätti ja vei mukanaan. Opiskelu vei paljon aikaa, joten lukemisesta oli pakko tinkiä jonkin verran. Olen kuitenkin todella iloinen siitä, että minulla oli koko ajan vähintään yksi kirja aktiivisesti "työn alla", joten esimerkiksi useamman päivän mittaisia taukoja ei päässyt syntymään.
Mitä tulee koontipostauksiin, aika ei riittänyt niiden tekemiseen edes kesällä. Niinpä olen kuusi kuukautta jäljessä niiden suhteen. Syksyn tullen päätin, että on järkevämpää tehdä luettujen kirjojen koonti joka kuukausi. Lyhyemmät koonnit syntyvät nopeammin ja pysyvät luettavissa mitoissa. Niinpä esittelen tässä postauksessa vain kirjat, jotka luin maaliskuussa.
1. Meteoriitti - Dan Brown
Luin Meteoriitin ensimmäisen kerran niin kauan sitten, etten enää muistanut siitä juuri lainkaan yksityiskohtia. Parhaiten oli jäänyt mieleen jäinen, syrjäinen miljöö ja se, että juonenkäänteitä on runsaasti. Pidin romaanista myös toisella lukukerralla, mutta en yhtä paljon kuin aikaisemmin. Meteoriitti on viihdyttävä trilleri, joka käsittelee kiinnostavia tieteellisiä kysymyksiä ja aihepiirejä ja sisältää kaikenlaista poliittista vehkeilyä, mutta ei pääse yhtä syvälliselle tasolle kuin monet muut Brownin teokset.
Jäin totaalisesti koukkuun tähän sarjaan kahden osan jälkeen, enkä voinut vastustaa sarjan jatkamista. Jätän suurimman osan ajatuksistani odottamaan arviota, mutta sanottakoon nyt, että Pahan polku on yksi parhaista lukemistani dekkareista. Intensiivinen, karmiva, nerokas, temaattisesti syvä ja monipuolinen... Voisin tehdä todella pitkän listan kehuvista adjektiiveista. Mielenkiintoisen rikostutkimuksen lisäksi Pahan polku syventää sarjan henkilöitä ja erityisesti Striken ja Robinin välistä suhdetta mestarillisesti. On takuuvarmaa, että luen tämän sarjan monta kertaa uudestaan.
3. Ensimmäinen siirtokunta (The Passage #1) - Justin Cronin
Niin kuin jo etukäteen arvelin, tämä oli henkeäsalpaava lukukokemus alusta loppuun. Luin Ensimmäisen siirtokunnan uudelleen voidakseni lukea sen jatko-osat, enkä katunut valintaa hetkeäkään.
Croninin scifitrilogia kertoo maailmasta, jossa virus on muuttanut valtaosan ihmisistä verenhimoisiksi, pitkäikäisiksi olennoiksi, jotka on todella vaikeaa saada hengiltä ja joihin liittyy enemmän kysymyksiä kuin vastauksia. Ensimmäinen osa keskittyy pieneen ryhmään ihmisiä, jotka ovat perustaneet pienen, eristetyn siirtokunnan Kalifornian erämaahan. Tämä lukikerta oli todella erityinen kokemus, sillä se nosti esiin uusia yksityiskohtia ja kerronnallisia kerroksia, joihin en ollut nuorempana kiinnittänyt huomiota. Lukiessani pohdin muunmuassa ystävyyttä erilaisista näkökulmista, järjen ja tunteiden suhdetta erityisesti silloin, kun ihminen kohtaa jotain selittämätöntä, ihmisyyden ydintä ja tieteeseen liittyviä mahdollisuuksia ja vaaroja.
Mikä kirja on sykähdyttänyt sinua tänä vuonna?
Oletko kohdannut kirjallisia pettymyksiä?
Oletko lukenut tuttuja kirjoja uudelleen vai keskittynyt uusiin kirjoihin?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti