Lisäyksiä lukusysteemiin: bonuskirjat ja "villi kortti"

Lukulista-postauksessa sivusin haasteita, joita olen kohdannut lukemisessa ja erityisesti sen suunnittelussa. Ajatellessani näitä haasteita tarkemmin, tajusin että suunnitelmassa on vielä yksi iso aukko: se ei auta minua varautumaan yllätyksiin. Halusin tehdä asialle jotain, koska juuri yllätykset ovat sotkeneet viime vuosina lukemistani pahasti.

Korjatakseni asian kehittelin systeemin, jonka avulla valitsen mahdolliset lisäkirjat. Toista kirjaryhmää nimitän termillä bonuskirja, toista termillä villi kortti. Tavoitteeni on suunnitella lukulistat niin, että näitä ei kovin paljon tarvittaisi, mutta aikaisemmasta kokemuksesta oppineena jätän itselleni tilaa rajatuille sivupoluille.

Koska en halua valita näitäkään kirjoja sattumanvaraisesti, asetan itselleni kolme tärkeää rajoitusta: 

1. Samanaikaisesti voi olla kesken yksi fyysinen bonuskirja ja yksi äänikirja.
2. Kirjan täytyy olla valmiiksi minun hallussani: eli oma kirja, kirjastosta jo lainattu kirja tai saatavilla storytelissä.
3. Kirjan täytyy edistää vuoden lukutavoitteita.

Lisäksi listasin muutamia kategorioita kirjoille.

Bonuskirja voi olla

• Kirjaston kirja, jonka joku muu on varannut tai jonka lainaa ei voi enää uusia ennen lukulistan vaihtumista
• Varsinaiselta listalta luetun kirjan jatko-osa
• Seuraavalle lukulistalle suunniteltu kirja
• 
  Listaa tasapainottava kirja. Esimerkiksi jos listalla on jäljellä pelkkää fantasiaa, voin halutessani lukea välissä trillerin.

Villi kortti voi olla

• Fiilispohjainen kirja eli kirja, jota kohtaan herää yllättäen niin voimakas mielenkiinto, etten voi vastustaa sitä
• Tavoitteisiin sopiva mutta tavalla tai toisella yllättävä kirja, jota en joko ollut suunnitellut varsinaisille listoille tai joka tulee eteen odottamatta

Ensimmäisellä jaksolla ns. vapaaehtoiset bonuskirjat ovat todennäköisesti äänikirjoja, koska niitä oli varsinaisella listalla vain kolme. En aavistanut ennalta, että tykästyisin äänikirjoihin näin nopeasti, minkä takia en uskaltanut laittaa niitä listalle enempää. Seuraavalla jaksolla korjaan asian!

Camilla Greben Horros oli minulla alunperin lainassa kirjastosta, mutta minun piti palauttaa se varauksen vuoksi. Haluaisin kuitenkin lukea tai kuunnella sen ennen kuin Greben uusimman romaanin kirjastosta, ja tässä olisi hyvä tilaisuus.

Robert Galbraithin Silkkiäistoukka on viime vuonna aloitetun sarjan jatko-osa, jolla olisi paikka seuraavalla lukulistalla. Jos kuuntelen sen helmikuussa, seuraavalta listalta vapautuisi paikka sarjan kolmannelle osalle, mikä ei ole ollenkaan huono juttu. Lisäksi pidin Käenkutsusta niin paljon, että suorastaan himoitsen tätä toista osaa tajuntaani.

Lahkon lapset sen sijaan täytyy lukea nyt heti, koska se on kirjaston kirja ja joku on varannut sen. Jos palautan sen lukemattomana, en varmasti saa sitä ihan heti käsiini uudestaan. Luin trilogian kaksi edeltävää osaa viime kesänä ja ne nousivat kaikkien aikojen suosikkien joukkoon. Todella hyviä trillereitä, suosittelen!

Arvelen, että ehdin lukea/kuunnella kaikki kolme kirjaa ennen helmikuun loppua. Koontipostauksessa sitten nähdään, kuinka lukijan kävi. Perjantaina on taas luvassa kirja-arvio. Siihen asti: lukuintoa kaikille!