Sivut

keskiviikko 10. huhtikuuta 2013

Ole luonani aina - Kazuo Ishiguro

Kazuo Ishiguron kehuttu romaani Ole luonani aina kertoo Kathyn ja hänen parhaiden ystäviensä Ruthin ja Tommyn erikoisen elämäntarinan. Se alkaa nykyhetkestä ja siirtyy menneisyyteen, ja sen kertojana toimii Kathy. Hän, Tommy ja Ruth asuvat sisäoppilaitoksessa ja käyvät koulua, jonka käytännöt alkavat hitaasti hämmentää heidän mieltään. Kathy kuljettaa lukijan omien kokemustensa, monien yksittäisten tapahtumien ja oivallusten läpi totuuteen, jonka ymmärtäminen muuttaa käsityksen sekä hänen omasta elämästään että elämän merkityksestä.

Juonesta en voi kertoa enempää paljastamatta sen ydintä, joten puhun muista asioista. Romaanin rakenne toimii hienosti. Kathyn tapa muistella mennyttä aikaa on uskottava ja tekee tarinasta niin todentuntuisen, että häntä vaivaavat asiat kuristavat lukijankin kurkkua. Teoksen kielessä on jatkuvasti läsnä voimakas salaperäisyys; siinä puhutaan valvojista ja luovutuksista, jotka eivät pitkään aikaan ole selviä edes sisäoppilaitoksen oppilaille. Asioista puhutaan kaarrellen ja totuuden palaset välähtelevät verhon takaa. Ishiguro säilyttää tämän odotuksen tunteen taitavasti loppuun asti, vaikka itse loppuratkaisu onkin ennustettavissa jo romaanin alkupuolella. 

Tunsin myötäntuntoa erityisesti Kathya ja Tommya kohtaan, jotka joutuivat kärsimään paljon useiden salaisuuksien takia. Kathy on älykäs ja hyväsydäminen jo lapsena, ja ottaa syrjityn Tommyn vastaan ystävällisesti. Tommy kärsii kiivaan luonteensa takia vuosia, mutta rauhoittuu kasvaessaan ja suuntaa energiansa totuuden selvittämiseen. Hän onkin kolmesta päähenkilöstä ensimmäinen, joka oivaltaa tulleensa huijatuksi. Tommyn ja Kathyn välille kehittyy yhteys, jonka seuraaminen on mielenkiintoista ja haastaa lukijan katsomaan asioita pintaa syvemmältä. Ruthia kohtaa minulla on hyvin ristiriitaiset tunteet. Jossain määrin hänkin on olosuhteiden uhri, mutta hänen ilkeytensä ja miellyttämisenhalunsa ärsyttää pitkin romaania. En oikein vieläkään tiedä, pidänkö hänestä vai en.

Romaanin idea on kokonaisuutena nerokas ja poikkeaa valtavirrasta. Kuitenkin ajatus siitä, että jotain samanlaista tapahtuisi oikeasti, on pelottava ja epämiellyttävä. En tiedä, kuinka voisin katsella sellaista toimintaa vierestä puuttumatta siihen. Ole luonani aina herättää ajatuksia tieteestä ja siitä mikä voidaan sallia ja missä menee ihmisen oikeuksien rajat. Se on myös hieno kasvutarina, vaikka pohjasävy on surullinen. Suosittelen tätä lukukokemusta kaikille, jotka haluavat lukea jotain erilaista. 

4/5 tähteä

2 kommenttia:

  1. Luin tämän myös juuri äskettäin ja ihastuin kirjaan valtavasti. Haluan ehdottomasti lukea lisää Ishiguron kirjoja. Toivottavasti ne eivät tuota pettymystä.

    VastaaPoista