keskiviikko 13. maaliskuuta 2013

Lumoava kirous - Kami Garcia & Margaret Stohl

Lumoava kirous aloittaa neliosaisen fantasiasarjan tyylikkäästi ja kiinnostavasti. Päähenkilö Ethan asuu Gatlinissa, pienessä kaupungissa Yhdysvaltojen syvässä etelässä ja näkee salaperäisiä unia tytöstä, jota ei tunne. Kun hänen uniensa tyttö, Lena Duchannes. muuttaa Gatliniin ja paljastuu kaupungin erakon siskontytöksi, alkuasetelma on valmis.

Aloin pitää Ethanista ennen kuin olin ehtinyt ensimmäisen sivun loppuun. Hän ei ole teinipojan tusinamalli vaan näkee tytöissä muutakin kuin rinnat ja pepun. Hän lukee kirjoja salaa ja haaveilee muuttavansa lukion jälkeen mahdollisimman kauas ahdasmielisestä kotikaupungistaan. Ethanilla on myös huumorintajua ja ainutlaatuinen tapa ilmaista asioita - hänen äänensä kuuluu eheänä koko kirjan ajan. Alan arvostaa häntä entistä enemmän, kun hän puolustaa Lenaa ympäristöstä välittämättä. Sellaisia ihmisiä tarvittaisiin enemmän. Minusta oli myös piristävää lukea kirja, joka on kerrottu pojan näkökulmasta yksikön ensimmäisessä persoonassa. En edes muista, milloin sellainen kirja on viimeksi osunut kohdalle.

Lena herättää minussa yhtä aikaa myöntätuntoa että ihailua. Häntä kohdellaan todella kaltoin Gatlinissa, jossa ihmiset suhtautuvat epäluuloisesti kaikkeen uuteen ja varsinkin kaikkeen, jolla on jotain tekemistä Macon Ravenwoodin, erakon kanssa. Tästä huolimatta Lena yrittää pärjätä koulussa ja taistelee löytääkseen vastaukset elämänsä tärkeimpiin kysymyksiin. Pidän myös tavasta, jolla Lenan ympärillä leijuva salaperäisyys on rakennettu, koska se perustuu hänen loihtijan voimiinsa. Joissakin kohdissa en täysin ymmärrä Lenaa, mikä on vain positiivista ja uskottavaa. Tylsää olisi, jos henkilöt toimisivat aina niin kuin toivomme tai niin kuin toiset kirjan henkilöt toivovat.

Kiehtovaa mystiikkaa tarinaan tuo Macon, joka elää yksikseen suuressa Ravenwoodin kartanossa. Hän on niitä hahomoja, joiden ulkokuoren alla kuplii. Tämän kuplinnan seuraaminen oli viihdyttävää luettavaa. Samoin Amma, jonka tietämys taioista, henkiolennoista ja woodoosta tuo särmää ja jännitystä Lumoavan kirouksen tapahtumiin. Enempää en viitsi hänestä kirjoittaa, jotta en paljasta liikaa hänen merkityksestään juonen ja Ethanin elämän kannalta.

Kaiken kaikkiaan romaanin henkilöt ovat monipuolisia ja mielenkiintoisia. He herättävät tunteita, mikä on hyvä merkki. On kiinnostavaa nähdä, millä tavalla he kehittyvät sarjan seuraavissa osissa.

Mitä fantasian elementteihin tulee, ne ovat erilaisia ja goottilaisempia kuin monissa lukemissani fantasiakirjoissa. Lenan ja hänen sukulaistensa voimien ilmeneminen ja kehittyminen kytkeytyy heidän henkisiin ominaisuuksiinsa, ennen kaikkea siihen, ovatko he taipuvaisia hyvään vai pahaan. Toivon, että niiden potentiaalia käytetään vielä enemmän jatko-osissa.

Gatlin sopii hyvin tällaisen tarinan miljööksi. Minua ilahduttaa erityisesti se, että pikkukaupungin ihmisten toiminta selitetään perusteellisesti ja että sen lähtökohtia avataan monesta näkökulmasta. Gatlin on aidosti osa  juonta eikä pelkästään tapahtumapaikka. 

Minun on vaikeaa löytää asiaa, josta en olisi tässä kirjassa pitänyt. Se jotenkin vain kolahti ja toi vaihtelua viime vuosien lukukokemuksiin. Ainoastaan lopun olisi voinut kirjoittaa hieman rauhallisemmin, sillä se hyppää hiukan silmille muuten rauhallisen kerronnan keskellä.

4,5/5


2 kommenttia:

  1. Pidin tämän kirjan goottihenkisyydestä kovasti! :) Kirja on myös mukava poikkeus nuortenkirjoissa, joissa yleensä päähenkilönä on teinityttö. Eriääninen kertoja tuo tarinaan vaihtelua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minua myös piristi kovasti erilainen kertoja. Teinityttöjä on niin paljon päähenkilöinä.

      Poista